Fistula

Viime viikolla kävin farmilla katsomassa miten fistuloita laitetaan lehmiin.  Meillä on jonkun verran lehmiä joilla on jo fistula, ja olen useinkin ihmetellyt miten ne asennetaan.  Oikeastaan se tapahtui aikalailla niin kuin kuvittelinkin.  Ensin lehmille annettiin rauhoittavia lääkkeitä, alueen karvat ajettiin, ja alue puhdistettiin ja puudutettiin.  Kun puudutus vaikutti riittävältä, eläinlääkäri teki ympyrän muotoisen leikkauksen pötsin kohdalle, leikkasi pötsiin reiän, jonka reunat ommeltiin kiinni ihoon.  Tämän jälkeen ei muuta kuin kumirengas paikalle ja tulppa kiinni.  Lehmät oli siis koko ajan hereillä ja pystyssä, ja siirrettiin takaisin omille paikoilleen kunhan alkoivat olla vähän virkeämmässä kunnossa.  Leikkauksen kohta puhdistetaan nyt joka päivä lämpimällä vedellä, mutta ne on paljon siistimpiä kuin mitä oletin.  Ei ole oikeastaan yhtään verta, eikä lehmät mitenkään reagoi siihen että aluetta kosketellaan.

Tämä fistuloitu lehmä ei ole meidän farmilta, mutta tuolta ne näyttää.  Joistain valuu enemmän nestettä kuin toisista, mutta muuten niistä ei ole mitään haittaa, eikä lehmät tunnu huomaavan mitään.

Märehtijöiden ruuansulatus on ihmeellinen asia, ja fistuloita laitetaan juuri pötsin erikoisuuksien takia.  Lehmät voivat syödä ruohoa vain koska pötsissä elää bakteereja, jotka sulattavat selluloosaa.  Tämän bakteeriflooran koostumus ja määrä siis ratkaisee kuinka hyvin lehmän ruuansulatus toimii.  Kun lehmällä on fistula, pötsin sisältöön pääsee helposti käsiksi (kirjaimellisesti, työntämällä käden reikään).  Tämän avulla on helppo tehdä tutkimuksia esimerkiksi siitä, miten erilaiset ruuat vaikuttavat bakteereihin...  Samoin voi nähdä minkälainen bakteerifloora fistuloidulla lehmällä on, sekä siirtää näitä bakteereja lehmästä toiseen jos jonkun lehmän ruuansulatus ei toimi kuten pitäisi.

Loma

Mummu kommentoi viimeksi, etten tiedä mitä kylmä on.  Voi olla että Mummu oli oikeassa.  Minulla näkyy koneella Helsingin ja Montrealin säätiedoitukset vierekkäin, ja Suomessa on jatkuvasti kylmempi kuin täällä.  Elämäni kylmimmät päivät olen kokenut Montrealin helmikuussa, mutta ilmeisesti Helsinki on varastanut meidän säät.  Viime viikolla oli +7°.  En valita, kunhan vaan ihmettelen.

Tuntuu, ettei täällä ole tapahtunut yhtään mitään pitkään aikaan.  Tällä viikolla on loma, jolloin olin ajatellut käydä Amerikassa, mutta olen töissä viikonloput joten lomaa on oikeastaan vain 5 päivää.  Minulla on tuhat kouluprojektia tehtävänä, joten USA jää nyt väliin ja nämä vapaat päivät kuluu tylsemmissä merkeissä.

Työ on edelleen elämäni ilo, vaikka vuorot eivät enää ole Judyn kanssa.  Judy on britti, joka muutti Kanadaan 17-vuotiaana (80-luvulla) ja on ollut 7 vuotta farmilla töissä.  Hänellä on aina hyviä tarinoita kerrottavana ja me tullaan tosi hyvin toimeen, joten Judyn kanssa oli todella ilo tehdä töitä.  Koska Judy on vakituinen, hän ei ole töissä viikonloppuisin, mutta tulee kuitenkin yleensä kahvitauolle juttelemaan.  Tänäkin viikonloppuna tuli ottamaan kuvia lehmistä.  Tai lähinnä yhdestä vasikasta...  Viime viikolla syntyi maailman suloisin pieni Apple kuukausi ennen laskettua aikaa.  19-kiloinen pienokainen kyllä ihmetyttää; miten niin pieni voikaan olla niin terve ja reipas!

Keskiviikkona kahdelle lehmälle tehdään leikkaus, joita olen ajatellut mennä katsomaan.  Leikkauksissa pötsiin laitetaan reikä (eng fistula??), joka on tutkimus- ja lääkitystarpeisiin hyödyllinen.  Reiästä saa suoraan otettua näytteen, ja sitä kautta on helppo laittaa lääkkeitä pötsiin.  Vajaalla kymmenellä lehmällä on jo samanlainen reikä, ja olen useinkin ihmetellyt miten ne asennetaan, joten kun pomo kysyi haluanko tulla katsomaan, oli pakko myöntyä.  Kuulostaa ehkä aika karsealta, mutta lehmät ei tunnu huomaavankaan, ja kyllähän ihmisille tehdään samaa...

Kylmä

Vaikein asia koulunkäynnissä on varmaan luennolle lähteminen.  Olen nyt hieman flunssaisena ja eilen kun heräsin, ulkona oli -27°C.  En mennyt päivän ainoalle luennolle.  Tänään on 10° lämpimämpi, mutta sataa lunta ja oli lähes yhtä vaikea lähteä ulos kuin eilen.  Vaikka matka koululle kestää vain 15min, lämpimästä sängystä on todella vaikea nousta talvella.

Tänään kävin kaikilla luennoilla, eilenkin olisin varmaan käynyt jos olisi ollut enemmän kuin se yksi.

Pieni update

Hei hei ja terveisiä taas Mäkistä.  Rankan lukukauden jälkeen joululoma tuli ja meni ihan liian nopeasti.  Oli kyllä todella mukavaa viettää rauhallista elämää Suomessa ja ehdin jopa käydä siellä Englannissa.  Vietin pari päivää Ninan perheen luona Eastbournessa, parin tunnin ajomatkan päässä Lontoosta.  Emme tehneet mitään kummempaa, käytiin kävelyillä, syötiin aitoja ranskalaisen äidin tekemiä crepejä, käytiin keilaamassa... Oli tosi kivaa ja hirmu kaunista (vihreitä peltoja ja paljon lampaita), ja nyt voin rehellisesti sanoa, että olen käynyt Englannissa.  Lontoo jäi tällä kertaa näkemättä mutta ehkä sen ehtii sitten ensi kerralla.

Ninan, Ninan äidin, ja Achille-puudelin kanssa kävelyllä rannalla.

Nyt olen taas koulussa ja tuntuu että rullaa jo täyttä vauhtia.  Nyt minulla on vain neljä kurssia, joten aikataulu on kiireetön, mutta vastapainoksi kurssit on vaikeampia.  Seuraavan parin kuukauden aikana tulee olemaan monta projektia, ryhmätyötä ja pari pitkää (n. 30min) suullista esitelmää.  Tuo luokan edessä puhuminen on se, mitä odotan kaikkein vähiten, mutta se on kai tärkeä taito jota kannattaa harjoitella.

Koulun lisäksi ei kuulu juuri mitään uutta.  Nyt on vaan mukavaa kun ihmisillä ei ole kamalasti koulukiireitä, joten on ollut aikaa tavata kavereita.

Euroopan lumisateet pilasi loman

Nyt kun kerrankin tentit loppui sopivan aikasin, olin suunnitellut meneväni Englantiin Ninan luo ennen kuin tulen Suomeen.  Eilen oli tarkoitus lentää Lontooseen ja viettää siellä pari päivää, mutta kaikki sunnitelmat kaatuivat eilen kun Lontoon lentokenttä suljettiin.  Useampi ihminen varoitti että on ollut paljon myöhästymisiä ja peruutettuja lentoja Euroopan sään takia.  Olin siis valmistautunut myöhästymiseen, jopa seuraavana päivänä saapuminen olisi ok.  Kun saavuin Montrealin kentälle, ilmoitettiin, että lento olisi pari tuntia myöhässä.  Kun olin jonossa matkatavaroiden kanssa, kerrottiin, että koko lento on peruttu ja Heathrow suljettu.  Kaikki matkustajat lähetettiin kotiin soittamaan Air Canadan palvelunumeroon, jotta kaikki pääsisi seuraavaan mahdolliseen lentoon.  Odotin puhelimessa n. 1,5 tuntia kunnes viimein pääsin läpi.  Lontooseen tai mihinkään lähellä olevaan kaupunkiin ei ollut yhtään lentoja; ensimmäinen mahdollinen olisi 22. päivä Helsinkiin.  Koko matka Englantiin jäisi väliin.  Ihan lopussa puhelu katkesi, joten en ollut edes varma olinko päässyt tuohon lentoon.  Piti siis soittaa uudelleen, mutta tietysti puhelinjonot oli tässä vaiheessa paljon ruuhkaisempia; kesti reilut 3 tuntia päästä puhumaan ihmisen kanssa.  Kävi ilmi, että minulle oli varattu paikka 22. päivä, joka oli onni koska tässä vaiheessa aikaisin lento Suomeen olisi ollut vasta jouluaattona...

Nyt siis vietän seuraavat 3 päivää tyhjässä Ste. Annessa, ja ensimmäinen vierailu Englantiin tapahtuu joskus toiste.  Tässä vaiheessa olen vain kiitollinen, että pääsen kotiin jouluksi, enkä enää jaksa harmitella missattua lomaa.  Voin vain kuvitella sitä kaaosta, mikä syntyi lumisateen vuoksi.  Heathrow on yksi vilkkaimmista lentokentistä, enkä edes osaa arvata kuinka monta lentoa on jouduttu peruuttaa sen sulkemisen vuoksi, kuinka moni ihminen on joutunut kärsimään tämän vuoksi.  Henkilökohtaisesti tiedän ainakin kaksi muuta ihmistä, jotka on nyt jumissa jossain päin maailmaa tietämättä koska pääsee lähtemään.

Minusta näyttää voimakkaasti siltä, että ilmastonmuutos on totta.  Lontoon, Frankfurtin ja Amsterdamin kentillä on ollut paljon peruutettuja lentoja, koska siellä ei odoteta lunta, eikä ole mitään suunnitelmia tällaisen sään varalle.  Suomessakin on nyt käsittääkseni mitä ihmeellisin talvi, ja Italiassakin ihmetellään kun sataa lunta.  Täällä sen sijaan on mitä leudoin talvi, jatkuvasti on lämpimämpää kuin Suomessa.  En ole edes käyttänyt pipoa kuin pari kertaa.

Ensilumi

Talvi taitaa tosiaan olla aluillaan.  Lauantai-iltana nimittäin satoi lunta!  Ei paljon, mutta maassa oli vielä ohut valkoinen kerros.  Ensilumi on aina kiva asia, mutta en ole varma olenko valmis talveen.  Nyt tietää että edessä on ne päivät kun 10min kävely koululle on silkkaa taistelua tuulta ja lunta vastaan, eikä mitkään vaatekerrokset auta.  Toisaalta taas odotan laskettelukauden alkua innolla.

Nyt on siis marraskuu.  Taas kuukausi on mennyt menojaan, ja nyt on enää kuukausi luentoja jäljellä ennen finaleita.  Tuntuu että lukukausi on vasta alkanut, ja tiedän että tämäkin kuukausi tulee menemään hetkessä.  Nyt kaikki metsä- ja linturetket ovat ohi, on liian kylmä olla ulkona niin pitkään.  Sen sijaan lintutieteen labrassa oli tänään lintujen dissektiota (onko tämä tosiaan oikea sana?).  Minulle jäi pieni tikka, josta ei oikein helposti tunnistanut sisäelimiä, mutta muilla oli isompia lintuja (hanhia, sorsia, lokki ja haikara) jotka oli tosi mielenkiintoisia.

Ensi viikolla on 2 esseetä ja tentti, ja viikonloppuna töitä.  Taidan viettää aika paljon aikaa kirjastossa tällä viikolla...

Elossa

Hei!  Olen kyllä elossa ja kaikki hyvin täällä.  Nyt on lukukauden puoliväli eli on paljon kokeita sun muita viime ja ensi viikolla.