Opiskelija-elämää?

Puh kun väsyttää!  Tiistaina oli viimeiset luennot ja statistiikan projektin viimeinen palautuspäivä.  Keskiviikkona oli evolving earth koe ja tänään ekologian final.  Viimeiset päivät, pääsiäinen mukaanlukien, ovat sujahtaneet ohi ja yhtäkkia puolet finaleista on kirjoitettuna ja kahden viikon päästä olen jo taas Suomessa.  Oli huonoa tuuria että kaksi finalia oli peräkkäisinä päivinä, ja vielä heti luentojen loputtua.  Kurssit on järjestetty aivan eri tavoin, mutta materiaali on sen verran yhteävää, että oli onni että juuri nuo kurssit olivat peräkkäin.  Pääsiäistä varten oli pidennetty viikonloppu, mutta vapaapäivät menivät vähän ohi kun koko ajan olisi tarkoitus lukea.  Tämä pääsiäinen oli ensimmäinen, jota en ollenkaan viettänyt.  Aamulla toivotimme toisillemme hyvää pääsiäistä, ja sitten se unohtui kunnes keskiyön aikaan huomasin Suomesta tuodun mignon-munan, jonka söin sitten juhlallisesti.

Molemmat kokeet menivät kuit

enkin ihan hyvin, ja poistuin molemmista hyvin mielin.  Evolving koe koostui kymmenestä eripituisista kysymyksistä, jotka painottuvat siihen, että ymmärtää konsepteja ja osaa selittää miksi maailma on sellainen kuin nykyään on.  Minkälaisia muodostumia jäätiköt jättävät jälkeensä?  Miten jääkaudet ovat vaikuttaneet jokiin, ja miten joet ovat vaikuttaneet hiilen muodostumiseen ja pohjois-Amerikan maanviljelyyn?  Miten luonnollista evoluutiota voi verrata ihmisen kultturilliseen evoluutioon?  Keksin kaikkiin kysymyksiin jotain kerrottavaa, ja käytinkin kokeeseen kaikki annetut kolme tuntia.  

Kokeen jälkeen suoraan kotiin lukem

aan ekologiaa, jonka koe oli eilen yhdeksältä aamulla.  Tällä kertaa 12 puolen sivun kysymystä ja pari sivua lyhyitä kysymyksiä.  Ekologian materiaali sinänsä on aika yksinkertaista, mutta on paljon termejä joiden merkitys pitää muistaa ja osata soveltaa oikeisiin tilanteisiin.  Olimme kämppisten kanssa laittaneet muistiinpanot kokoon ja laatineet hyvän tiivistelmän tärkeimmistä asioista, ja sen ansiosta tunsin oikeasti osaavani kokeessa. 

Toisen kokeen jälkeen menin kotiin, rojahdin sohvalle ja rupesin katsomaan telkkaria.  Vähän välillä hätkähdin, että "ei nyt voi katsoa telkkaria kun pitää lukea!"  mutta sitten muistin että seuraavaan kokeeseen on viikko ja kyllä nyt yhden leffan voi katsoa loppuun.  Kävin allekirjoittamassa vuokrasopimuksen ensi vuodeksi somaan lähellä olevaan yksiöön ja havahduin matkalla siihen, kuinka kaunis päivä oli.  Kävimmekin myöhemmin kävelyllä jokea pitkin ja pysähdyimme loikoilemaan auringossa - t-paidoissa!  

Univajausta on ehtinyt kertyä viimeisten päivien aikana, mutta tänään nukuin pitkään ja sikeästi.  Heräsin vasta yhden jälkeen, keitin teetä, katsoin CNN-uutisia (merirosvohyökkäykset Somaliassa ovat nyt olleet pinnalla), ja avasin statistiikan kirjan.

Säästä

Ehdin jo Suomessa kehuskella kuinka meillä on täällä selkeästi alkamassa niin kauniit kevätilmat että sietää olla kateellinen.  Lumet ovat kyllä (ainakin enimmäkseen) sulaneet, ja kasvibiologian luennon myötä olen huomannut että monet puut ovat ruvenneet kasvattamaan kukkasia.  Sää on ollut aika kummallista tänä vuonna, eikä yllätykset ole vielä loppuneet.  Tähän aikaan viime vuonna heittelimme frisbeetä ulkona shortseissa.  Tänään sataa lunta ja tuuli puhaltaa kovin ikävästi.  Ihan tylsää, mutta ehkä ehdin vielä nähdä Montrealin kauniit kevätilmat ennen kuin lähden...

Mitä opin tänään luennolla

Evolving earth on kurssi, jossa opimme Maan historiasta.  Aloitimme planeetan synnystä 4.5 biljoonaa vuotta sitten, ja olemme nyt siinä vaiheessa kun ihmiset rupesivat vaikuttamaan ympäristöönsä.  Kurssia pitävät kaksi professoria, jotka vuorotellen pitävät luennon.  Proffat ovat hirvittävän hyviä ja joka luento on mielenkiintoinen.  Puoltatoista tuntia en millään muulla luennolla jaksaisi istua ja pelkästään kuunnella.  Oikeastaan yleensä tekee mieli taputtaa luennon päätteeksi, mutta se olisi ehkä vähän outoa.  Tänään puhuttiin ensimmäistä kertaa ihmisten aiheuttamasta sukupuutosta.  Ihmeen tehokasta porukkaa ollaan!  Eräs kuuluisa esimerkki josta kuulimme myös ekologian luennolla, on tarina kyyhkylajista, joka oli aikoinaan Pohjois Amerikan yleisin lintu.  Vielä 1800 luvulta löytyy dokumentteja kyyhkyjen muuttotavoista, kuinka taivas kirjaimellisesti muuttui mustaksi linnuista, ja tämä saattoi kestää päiviä.  Nyt kun tutkin asiaa, sain tietää että vain aavikoiden sirkkaparvet (joista useimmat ovat varmaan kuulleet) ovat suurempia kuin mitä kyyhkyparvet aikoinaan olivat.  Joka tapauksessa, viimeinen Ectopistes migratorius, Martha nimeltään, kuoli vuonna 1914.  Sadassa vuodessa ihmiset olivat tappaneet yhden maailman yleisimmistä linnuista sukupuuttoon.  Ihmeellistä.