Helsingistä New Yorkiin

Lähdimme aamulla äidin kanssa Helsingistä suuntaamaan New Yorkiin. Nukuin kuin tukki koko lennon Helsingistä Lontooseen. Siellä pääsimme aika nopeasti turvatarkastusten läpi ja äidin BA-kultakortti oli vielä kuukauden voimassa, joten pääsimme loungeen odottelemaan. 4 tunnin odotus meni nopeasti niin hienoissa tiloissa. Teetä, ruokaa, keksejä, ja mukavat sohvat. Aika tyylikästä. Jossain vaiheessa havahduin siihen, että kello olikin niin paljon että lentokoneemme ottikin jo matkustajia kyytiin. Hyvä että portti oli kuitenkin lähellä niin ei tullut hätä. Lennolla JFK:lle nukuin paljon ja katsoin elokuvat I love you, man ja Is anybody there? Toinen hauska komedia, toinen surullinen draama. Molemmat hyviä. New Yorkin kentällä äiti vietiin takahuoneeseen ja moitittiin matkapapereiden puutteesta. Mulle ei sanottu mitään. Ehkä on vakuuttavampaa kun opiskelee Kanadassa, eikä asu Intiassa. Tai sitten mulla on vaan tarpeeksi USA:n leimoja viime vuosina niin eivät epäilykset herää?

Olimme aika poikki ja nälkäisiä siinä vaiheessa kun vihdoin pääsimme hotelliimme. Emme edes käyneet suihkussa, lähdimme vaan ulos etsimään ravintolaa. Kävelimme jonkin verran ympäriinsä ja vihdoin päädyimme japanilaiseen. Sushi taisi oikeastaan olla aika hyvä ratkaisu jonkun paistetun pihvin sijasta pitkän lennon jälkeen. Kävimme kyllä vielä hakemassa kaupasta Häagen Dazs-jäätelöä ja nyt on aika kylläinen olo. Ja nyt uni maistuukin! Huomenna kiertelemme vähän kaupunkia ja käymme katsomassa Hair-musikaalin.

Tylsä juttu berliininmunkista

Viimeisen viikon aikana en ole mitään halunnut niin paljoa kuin berliininmunkin. Siis aivan ylitsepääsemätön "craving" (mikä on suomenkielinen vastike?) Aina kun olen kävellyt kaupan ohi, olen käynyt toiveekkaana katsomassa josko sellaisia löytyisi. Ja viikon aikana kävelee kaupungissa aika monen kaupan ohi. Alepasta, Siwasta, Stockmannilta, Kampista... kaikkialta olen etsinyt mutta jostain syystä missään ei sellaisia ollut. Ehdin jo ihan huolestua, että on joku boikotti meneillään tai laki on kieltänyt berliininmunkit. Löysin tänään kotimatkalla - päivän kolmannesta kaupasta - vihdoin berliininmunkin. Viimeisen kappaleen. Ihan herkullinen.

Työttömänä

Kesäni on ollut täynnä töitä. Viihdyin sairaalassa, mutta tuntuu siltä etten ole oikeastaan muuta tehnyt kuin käynyt töissä. Iltaisin ei oikein viitsinyt mennä kavereiden kanssa ulos, kun tiesi että seuraavana päivänä herätys oli jo kuudelta, eikä minulla ollut kuin kolme vapaata viikonloppua, joten silloinkaan ei oikein päässyt minnekään. Perjantaina oli viimeinen työpäiväni, siitä lähtien olen ollut vapaalla. Aluksi mietin, että tuleekohan tylsää kun rutiinit loppuu, mutta eipä ole vielä tullut! Olen tapaillut paljon kavereita, käynyt pari kertaa ulkona, tavannut Mummun katsellut leffoja, käynyt koiran kanssa kävelyillä... Olen saanut puhelimen ja tietokoneen huoltoon, tosin puhelimesta ei ole vielä kuulunut, ja tietokonetta ei korjatakaan. En ole saanut aikaiseksi ostaa uutta.

Tänään olen menossa syömään ja huomenna menen aamulla hierojalle ja illalla on rapujuhlat. Viikonloppuna olen menossa kavereiden kanssa Flow-festivaalille, joissa on vain pari tuntemaani esiintyjää, mutta odotan silti innolla! Ensi viikolla olisi tarkoitus mennä parin kaverin kanssa mökille ja sitten toivottavasti purjehtimaan. Sitten onkin jo melkein aika pakata kamat ja palata Kanadaan.