New York, New York

Okei, New Yorkin matkasta on nyt kuukausi, mutta lupasin kirjottaa siitä blogin, joten nyt tulee! Ikoset olivat syyslomalla New Yorkissa, joten olivat samalla mantereella kuin minä ja peräti itärannikolla, oli tietysti pakko mennä tapaamaan. Nina oltiin sopivasti kutsuttu katsomaan New York Yankees (pesäpallo) matsia, joten lähdimme matkaan yhdessä mun autoni kanssa. Päätimme lähteä torstaina luentojen jälkeen ja palata takaisin niin, että sunnuntai jäisi vapaaksi. Lähtö myöhästyi tietysti hiukan aikataulusta, mutta yli puolet matkasta saatiin kuitenkin ajettua valoisaan aikaan.

Ensimmäinen yö nukuttiin Ninan isän luona Connecticutista, suunnitelmana että minä lähden sitten aamulla junalla NYCiin tapaamaan Ikoset. Junamatka kesti noin 50min, ja tapasin Ikoset sitten Grand Central juna-asemalla melkein heti kun pääsin perille. Lähdimmekin sitten suoraan autovuokraamoon, koska päivän suunnitelmana oli mennä King of Prussia ostoskeskukseen Pennsylvaniaan. Yleensä en ole mitenkään innokas shoppaaja, mutta olin päättänyt että hoidan koko vuoden vaateostokset yhdellä kertaa. Erosimme "lasten", "naisten" ja "miehen" ryhmiin, tapasimme kerran lounaalla, ja viiden tunnin jälkeen olimme ostaneet lähes koko mallin tyhjäksi. Pakko kuitenkin huomauttaa, että vaikka olin pro-shoppaajien parissa, minä taisin palata isoimman pinon kanssa. Kaikki kuitenkin mahtui autoon, ja tavoite ostaa kaikkea kivaa tuli toteutettua.

Eikä sitten muuta kuin hurautettiin vaan takaisin New Yorkiin. Kuski saattaisi käyttää eri sanaa, mutta takapenkkiläisellä ainakin oli ihan mukavat oltavat. Illalla kävimme syömässä läheisessä ravintolassa, jossa kaikki omaperäisesti tilasivat kanaa (hieman eri muodoissa kuitenkin). Hotellilla vielä esiteltiin mitä kukin oli ostanut, ja sitten nukuin kuin tukki. Shoppailu on rankkaa!

Aamulla hotellin aamupalalle uusissa vaatteissa, minä otin tietysti heti ensimmäisenä New York bagelin, joka hieman huolestutti Tiinaa.. "kai meinaat syödä jotain muutakin?" Opiskelija unohtaa joskus pitää huolta itsestään ja tarvitsee aina välillä äidin, tai vähintään jonkun muun äidin, jankuttamaan äitimäisiä juttuja. Aaamiaisen jälkeen lähdimme kaupungille ja ison Halloween-asu kaupan jälkeen jakaannuimme taas pieniin ryhmiin. Pyörittiin Lauran kanssa Times Squarella, Disney kaupassa, MTV kaupassa, Abercrombiessa (josta kuva ihan ihan kohta!!), central parkissa...kunnes tuli aika tavata hotellilla lounasta varten. Näppäriä ja taitavia kun olemme, hitusen ennen sovittua aikaa ehdin vielä ostaa I <3 NYC hupparin, hyppäsimme taksiin ja saavuimme ajoissa hotellille.

Abercrombien tyontekijoilla on rankka duuni, pitaa seista
ovella ilman paitaa ja poseerata kuvia varten.

Päätimme lähteä lounaalle Spotted pig -ravintolaan, joka minun kannaltani ei ollutkaan viisain vaihtoehto. Todella viihtyisä ja soma ravintola on huippusuosittu, ja nytkin oli ruuhkaa riittämiin. Jono oli tunnin pitkä, joka olisi ollut aivan ok, mutta kun minun oli tarkoitus tavata Nina hotellilla puolentoista tunnin päästä. Minä jouduin siis tilaamaan hopussa jotain, jota voisin syödä baarin ääressä sillä välin kun odotettiin pöytää. Hampurilainen olisi kestänyt turhan kauan, joten valitsin sokkona rolled oats ja jotain, joka olikin jonkin tapainen vähän löllö puuro - ihan hyvää, muttei ihan hampurilainen. Pilkullisesta possusta jäi siis vähän laimea maku, mutta myönnän että se on mun, eikä possun vika! Ja lupaan mennä sinne vielä joskus, koska ilmapiiri oli todella mukava. Kiiruhdin ulos juoksemaan taksien perään, ja saavuin stressaantuneena hotellille myöhässä. Sitten vielä huomasin kadoittaneeni huoneen avaimen jossain matkalla (se oli farkkujen takataskussa!! Miten sieltä voi kadota mitään??) Inhoan sitä kun pitää kiirehtiä lähdön kanssa, ja nyt tämä. Itkuisena ravasin auton, respan ja puhelimen välillä enkä rauhoittunut kunnes vasta sitten kun istuin autossa ja rupesin hengittämään. Sitten totesin että ehkä olin vähemmän vihainen myöhästymisestä ja avaimen hukkaamisesta, ja enemmän surullinen siitä että sain olla "perheen" kanssa niin lyhyen aikaa.

Täällä ei oikeastaan koskaan tapaa ketään muita kuin toisia opiskelijoita, joten muuta seuraa tulee ikävä. Kukaan ei tee ruokaa tai vie ravintolaan, eikä ketään kiinnosta koska tulen kotiin tai mitä teen päivät pitkät. Joten tämä pieni loma oli minulle tarpeellinen ja hyödyllinen. Oli ihana nähdä tuttuja, ja meillä oli huiman hauskaa! Tai ainakin mulla, joka sai nauttia perheen seurasta (ja Willen vitseistä) ilman että joutumatta kestää niitä joka päivä.

ps. Matka yhteen suuntaan kesti n. 7 tuntia (620km), kuluttaen 1,25 tankkia bensaa ($45), ja opimme että sen jälkeen kuin bensan merkkivalo syttyy, on ainakin 20km aikaa ehtiä bensikselle.

:)

Viikonloppuna en tehnyt juuri mitään, mutta sain koulujuttuja hoidettua, kävin Walmartissa (tarvitsin shampoota ja muuta sellaista) ja joogasin molempana aamuna! Sain tänään valmiiksi paperin ekologisesta jalanjäljestä joka pitää palauttaa ylihuomenna. Tästä olen erittäin ylpeä, koska olen maailman huonoin aloittamaan töitä ajoissa, mutta kerrankin ei tarvitse stressata että kuinka monta minuuttia on jäljellä palautusaikaan. Tänään saatiin myös viime viikon kemian kokeen tulokset, ja sain yllättäen parhaan arvosanan mitä olen yliopistossa saanut.. ja vieläpä kemiasta, joka on (tai ainakin luulin sen olevan) kaikkein inhottavin aine mitä olemassa on. Kenties olenkin ihan hyvä opiskelija!

Tällä viikolla toivottavasti saan vaihdettua talvirenkaat autoon, mutta täällä on ollut niin ihmeen lämmintä että se tuntuu hölmöltä.

Heh, pahoittelen muuten blogikirjoitusten epätasaisuutta. Välillä ei tunnu olevan aikaa edes ajatella blogia, ja joskus tulee kirjoitettua kolme juttua päivässä. Noh, pääasia että joskus kirjoitan jotain!

C

Oletettavasti uutisten kautta kaikki tietävät että fossiilisten polttoaineiden käyttö on kiistanalaista. Mutta miksi?

Maailman kaikki maassa oleva hiili muodostui noin 290-360 miljoonaa vuotta sitten. Kun maa rapistuu ja kuluu, hiili poistuu maasta (lähinnä hiilidioksidina). Tämä luonnollinen prosessi vapauttaa 0.05Gt hiiltä vuodessa. Ihmisten fossiilisten polttoaineiden käyttö on käytännössä vain nopeutettu versio tästä, vapauttaen 7Gt hiiltä vuodessa. Siis 140 kertaa enemmän hiiltä vapautuu maasta ihmisten takia kuin luonnostaan.

Ympäristötiede on täynnä epävarmuutta, emmekä tämänkään tarkkaa vaikutusta tiedä. Mutta minusta on vähän huolestuttavaa että muutamme luonnon prosesseja niin paljon tietämättä miten se vaikuttaa ympäristöön.
Hiilidioksidin määrässä on vähän sama huoli. Ylläoleva kaavio näyttää sen pitoisuudet viimeisen 400 000 vuoden aikana. Tällä hetkellä pitoisuus on noin 380ppm, 100 enemmän kuin mitä se on ollut normaalisti korkeimmillaan. Kannattaa huomioida, ettemme tiedä mitä 100 päälle normaalin tarkoittaa, mutta 100 alle normaalin (180ppm) viittaa jääkauteen. Se on aika suuri ero.

Kirjastossa

Eilen oli mikroekonomian toinen tentti, joka tuntui menneen huonommin kuin ensimmäinen. Tiesin materiaalin mielestäni yhtä hyvin, mutta viimeiset 2 kysymystä oli pitkiä, enkä ollut varma miten niihin piti vastata. Ensimmäisessä piti selvittää kuinka paljon intialaista ruokaa Apu syö jos ravintolassa on tietty tarjous, ja toisessa piti laske optimaalinen rokotusmäärä annettujen kuolematilastojen mukaan.

Nyt olen kirjastossa käyttämässä koulun internettiä kun mun ei toimi. Ilmeisesti koko Quebecissa on nyt joku ongelma että vain tiettyjen palveluntarjoajien (onkohan oikea sana?) internet yhteys toimii. Melkein kaikki kouluun liittyvä tehdään koneen ja internetin kautta, joten pitää toivoa että ongelma korjataan pian!

Yhdellä kurssilla aina kun kirjoitetaan paperi, meidät jaetaan pieniin ryhmiin joissa jokainen lukee toistensa paperit ja sitten pidetään tapaaminen. Pari opiskelijaa ja proffa tapaavat ja jutellaan siitä miten kaikkien aiheet (toistaiseksi aiheena on aina ollut tietty eläinlaji) liittyvät toisiinsa. Huomenna on yksi tällainen tapaaminen, joten nyt luen muiden papereita ja muistutan itseäni kaikesta mitä tiedän ahmasta. Tiesittekö te, että ahmat syö lähinnä hirviä ja poroja, mutta harvemmin metsästävät itse? Toinen jännä oli, että jokaisella ahmalla on oma reviiri, joka saattaa olla jopa 900km².

Halloween

Joka vuosi Halloweenia edeltävänä torstaina koululla pidetään Halloween-juhlat. Viime viikolla pitkän ja puuduttavan kemian labran jälkeen lähdin lentokentälle hakemaan kaveria, joka oli tullut
tapaamaan meitä ja juhlimaan Halloweenia. Edellisenä päivänä päätettiin mikskä pukeutua, ja parin kaverin kanssa päädyttiin peleihin. Siis että joku oli Monopoly, toinen Scrabble, minä pokeri... Silloin ei kuitenkaan ollut aikaa tehdä pukuja, vaan se jäi torstai-iltaan. Juuri ennen kuin vieraat saapuivat juhlapaikalle, saimmekin puvut valmiiksi ja kaikki näyttivät lopulta aika upeilta. (Mulla ei ollut kameraa tuona iltana joten kuvia pitää odottaa kunnes saan niitä joltain kaverilta.)

Kun koko porukka oli kasassa, lähdimme kävelemään koululle. Halloween on vuoden suurimmat bileet joten juhlasali oli täpötäynnä. Jossain välissä se vieraileva kaveri (joka on DJ) pääsi soittamaan musiikkia ja keskiyöllä kuulutettiin "Happy birthday Pia!" ja kaikki kaverit tulivat onnittelemaan. Koko ilta meni todella äkkiä mutta koko ajan oli hauskaa ja ylipäätään oli hyvät synttärit vaikka perjantai (varsinainen syntymäpäivä) menikin sitten vähän hukkaan kun väsytti niin kamalasti.