Laskettelu meni todella hyvin viikonloppuna. Matka oli kylläkin aika pitkä. Lähtö kampukselta oli siis 5:45 ja olimme perillä Mont-Sainte-Annessa Quebecin lähellä vähän 10 jälkeen. Lähtö oli neljältä, joten oli aivan tarpeeksi aikaa tutkia rinteitä ja laskea, ja olosuhteetkin olivat aivan mainiot! Aurinko paistoi suurimman osan ajasta ja ilma oli -2 ja +2 välillä, 66/66 rinnettä oli auki, eikä mäessä ollut juuri ketään. Ihmeellistä ottaen huomioon että oli niin hyvä viikonloppu. McGillistä tuli kuitenkin 4-5 bussillista, joten ihan hyvä ettei ollut täyttä. Kotimatka oli pidempi kuin tullessa, emmekä olleet täällä kunnes vasta 9 maissa, joka oli vähän ikävää koska illalla oli vielä menoa. Yksi kaveri muutti lukukaudeksi keskustaan ja piti lauantai-iltana tupaantuliaiset, joten piti lähteä takaisin keskustaan kotiintulon ja suihkun jälkeen. Kaikki kuitenkin järjestyi ihan hyvin ja oli todella mukava ilta. Tupareissa oli vain läheisempiä tuttuja, haimme lebanonilaista ruokaa ja juttelimme myöhään yöhön. Onnistunut lauantai!
tiistai 19. tammikuuta 2010
lauantai 16. tammikuuta 2010
Laskemaan!
Huomenta! Tänään on lauantai ja kello on 4:50 ja olen hereillä. Liityin koulun laskettelukerhoon, joka tekee retkiä lähellä oleviin laskettelupaikkoihin ja tänään on ensimmäinen reissu. Bussi lähtee tältä kampukselta 5:45, matkaa tunnin keskustan kampukseen ja sieltä lähdetään joukolla parin tunnin päässä olevaan Mont-Saine-Anneen. Tai näin ainakin olen käsittänyt...
lauantai 9. tammikuuta 2010
Matkustelua (joululoma)
Joululoma tuli ja meni kamalan nopeasti. Lapsena joulukuu tuntui äärettömän pitkältä ja jo marraskuussa alkoi joulun odotus. Nyt joulukuu on täynnä koulustressiä - kaikki työt on palautettava ja loppukokeet pyörivät jatkuvasti päässä. Ennen kuin huomasinkaan, koko lukukausi olikin ohi. Viimeisen kokeen jälkeen perjantaina lähdin Ninan kanssa Connecticutiin ystävän äidin hautajaisiin. Sieltä oli tarkoitus lähteä Suomeen New Yorkin kentältä maanantaina, mutta Montreal-JFK lennon missaaminen olisikin maksanut 8000 dollaria, joten pitikin lähteä ajamaan takaisin Kanadaan jo sunnuntaina. Sitten heti maanantai aamuna lennot Montreal - New York - Helsinki. N. 16 tunnin autossa istumisen, hautajaisten, 2 lennon ja 6 tunnin lentokentällä odottelun (+2 Helsingissä matkalaukkuja odotellessa) jälkeen saavuin Helsinkiin tiistaina aamulla aivan uupuneena ja täysin valmiina murtumaan. Näin lyhyesti. Tuo koko tarina olisi varmaan parin sivun mittainen jos rupeaisin sitä kertomaan, mutta nyt olen ehtinyt toipua ja totean vaan että pääasia on, että pääsin lopulta kotiin eikä mitään aivan kamalaa tapahtunut.
En ollut pitkään Suomessa, mutta joulu meni oikein mukavasti ja ehdin välissä nähdä yllättävän tehokkaasti kavereitakin. Tapaninpäivänä lähdimme perheen voimin Itävallan Alpeille laskettelemaan, ja sekin oli onnistunut reissu. Ensimmäisen päivän jälkeen lihakset olivat jo valmiina luovuttamaan, mutta jaksettiin (minusta) ihan hyvin. Viimeisenä päivänä pystyi jopa kävelemään ilman suurempia kipuja. Loistavat rinteet, enimmäkseen upeat säät, mukava majapaikka ja hyvä seura tekivät tästä matkasta juuri sen, mitä kaipasin.
Kun palasimme Suomeen, oli enää yksi päivä ennen lähtöä. Ehdin senkin päivän täyttää ihan hyvin, mutta loma tuntui ehdottomasti liian lyhyeltä ja olisin mielelläni jäänyt vielä pariksi päiväksi. Matka takaisin Kanadaan oli melko mitäänsanomaton. Tuoreen terroristitapauksen takia turvatarkastus New Yorkin koneeseen oli tuplatehostettu. Tavallisen turvatarkastuksen jälkeen, ennen porttia oli 2 tunnin jono - jokaisen ihmisen käsimatkatavarat tarkastettiin käsi ja jokaiselle tehtiin ruumiintarkastus. Tämän takia kone oli tunnin myöhässä, mutta ehdin La Guardian kentälle hyvin ja sielläkin oli myöhästyksiä, joten ei ollut vaaraa etten olisi ehtinyt Montrealin koneeseen.
Olin siis viime sunnuntai-iltana takaisin Montrealin kodissa, ja koulu alkoi maanantaina. Nyt on ensimmäinen viikko koulua jo ohi ja arki on palannut.
En ollut pitkään Suomessa, mutta joulu meni oikein mukavasti ja ehdin välissä nähdä yllättävän tehokkaasti kavereitakin. Tapaninpäivänä lähdimme perheen voimin Itävallan Alpeille laskettelemaan, ja sekin oli onnistunut reissu. Ensimmäisen päivän jälkeen lihakset olivat jo valmiina luovuttamaan, mutta jaksettiin (minusta) ihan hyvin. Viimeisenä päivänä pystyi jopa kävelemään ilman suurempia kipuja. Loistavat rinteet, enimmäkseen upeat säät, mukava majapaikka ja hyvä seura tekivät tästä matkasta juuri sen, mitä kaipasin.
Kun palasimme Suomeen, oli enää yksi päivä ennen lähtöä. Ehdin senkin päivän täyttää ihan hyvin, mutta loma tuntui ehdottomasti liian lyhyeltä ja olisin mielelläni jäänyt vielä pariksi päiväksi. Matka takaisin Kanadaan oli melko mitäänsanomaton. Tuoreen terroristitapauksen takia turvatarkastus New Yorkin koneeseen oli tuplatehostettu. Tavallisen turvatarkastuksen jälkeen, ennen porttia oli 2 tunnin jono - jokaisen ihmisen käsimatkatavarat tarkastettiin käsi ja jokaiselle tehtiin ruumiintarkastus. Tämän takia kone oli tunnin myöhässä, mutta ehdin La Guardian kentälle hyvin ja sielläkin oli myöhästyksiä, joten ei ollut vaaraa etten olisi ehtinyt Montrealin koneeseen.
Olin siis viime sunnuntai-iltana takaisin Montrealin kodissa, ja koulu alkoi maanantaina. Nyt on ensimmäinen viikko koulua jo ohi ja arki on palannut.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)