Kesä loppuu

Tänään on viimeinen päivä kesälomaa. Koulu alkaa huomenna, joten kesä taitaa olla virallisesti ohi. Masentavaa.

Ottawa 24.8.

Vietin keskiviikkona vapaapäiväni Miken kanssa Ottawassa. Vietin siellä kerran 3 tuntia kun hain viisumia Intiaan, mutta olen pitkään halunnut oikeasti tutustua maan pääkaupunkiin. Lähdimme aamulla kymmenen maissa ja olimme perillä puoliltapäivin. Kävimme ensin Parliament Hillilla ("eduskuntatalo"), joka olikin suljettu Jack Laytonin kuoleman takia. Oppositiopuolueen (NDP, New Democratic Party) johtaja kuoli tällä viikolla, ja tämän ruumis tuotiin keskiviikkona Ottawaan, jotta kansa pääsisi sanomaan viimeiset hyvästit. Itse en tietenkään tiedä mitään politiikasta, mutta ilmeisesti mies oli todella suosittu; alue oli täynnä ihmisiä aina kun kävelimme ohi päivän mittaan.

Rakennus on kaunis myös edestäpäin, mutta tästä kulmasta näkyy myös pyöreä kirjasto, joka oli mielestäni aivan upea. Noiden puiden läpi pääsee kävelemään rannalle, ja vasemmalla näkyy Rideaun kanava. 

Osa kanavan suluista avataan ja suljetaan edelleen käsivoimin vinsseillä. Mielenkiintoinen näky.

Suurin osa päivästä meni siihen, että kävelimme ympäri kaupunkia, kiersimme Ottawan yliopiston kampusta, joimme kahvia, minä söin beavertailin ensimmäistä kertaa. Beavertail on Kanadalainen herkku, ikään kuin litteä ja venytetty munkki, jonka päällä on perinteisesti kanelia ja sokeria, tai vaihtoehtoisesti vaikka suklaata, banaania, tai vaahterasiirappia.

Mikä voisi olla parempaa kuin sokerilla kuorutettu uppopaistettu taikina?

Illalla kävimme vielä rahapajassa opastetulla kierroksella. Kaikki käytössä olevat kolikot painetaan Winnipegissä; Ottawassa tehdään nykyään vain investointi- (bullion coin?) ja keräilykolikot, jotka ovat kultaa, hopeaa tai platinaa. Myös Vancouverin olympiamitalit tehtiin Ottawassa. Investointikolikon arvo määritellään päivän jalometalliarvon mukaan. Jouluna unssin kultakolikko olisi maksanut $1000, ja nyt sen hinta on päälle $1800. Kultaan olisi kannattanut investoida. Vuonna 2007 Kanadassa alettiin tehdä maailman puhtainta kultaa (99.999%), jonka takia rahapaja päätti tehdä viisi miljoonan dollarin kolikkoa. 100-kiloiset, puolen metrin levyset "kolikot" myytiin silloin miljoonalla, ja huhun mukaan Dubaissa asuu nykyään ihminen, jolla on viiden miljoonan arvoinen kolikko kahvipöytänä. Näimme miten kolikot painetaan ja opimme kaikkea muutakin jännää, kuten että kuningatar ilmoittaa aina, kun haluaa uudet kasvot kolikkoon. Olen jostain syystä innostunut keräämään kanadalaisia kolikoita, joten tämä vierailu oli minulle varmaan päivän kohokohta. 

Tämän jälkeen olikin kamala nälkä, joten kävimme torin lähellä steakhousessa syömässä. Pelkällä suolalla ja pippurilla maustetut pihvit olivat kalliita, mutta erinomaisia. Herkullinen loppu hyvälle päivälle.

Tässä on linkki karttaan, josta näkyy päivän kävelyreitti: http://www.sports-tracker.com/#/workout/PiaKaukoranta/8fsj1qrveu57169g

Töissä taas

Palasin tällä viikolla töihin. Olin kokonaan unohtanut kuinka rankkaa se oikein onkaan. Koko ruumis on työpäivän jälkeen väsynyt, eikä auta, että farmilla on nyt erityisen kiireistä. Piha on vasikoita täynnä ja sairaita lehmiä on tällä hetkellä aika paljon (6). Lypsäminen on muutenkin nyt hidasta, koska farmilla on koe meneillään, jonka takia kuusi lehmää pitää siirtää huoneesta toiseen ennen ja jälkeen lypsämistä. Nämä lehmät viettävät päivät huoneessa, joka on valaistu vain klo 7-15, ja joku tutkija seuraa miten tämä vaikuttaa niiden tuotantoon. On kuitenkin ihan kiva olla taas töissä, etenkin nyt ennen kuin koulu on ehtinyt alkaa. Lehmän haju on vaan jotenkin rauhoittava asia.

Lukujärjestys

Tässä siis tämä. Tähdellä * merkityt on pakollisia kursseja, punaisella kirjoitetut on keskustassa. Laitan vielä alle kurssien kuvaukset kuten ne netissä lukee. Kerron sitten lisää (suomeksi) kunhan luennot alkaa ja saan kursseista paremman käsityksen.


BIOL 200 - Molecular Biology
The physical and chemical properties of the cell and its components in relation to their structure and function. Topics include: protein structure, enzymes and enzyme kinetics; nucleic acid replication, transcription and translation; the genetic code, mutation, recombination, and regulation of gene expression.


*ENVR 400 - Environmental Thought
Students work in interdisciplinary seminar groups on challenging philosophical, ethical, scientific and practical issues. They will explore cutting-edge ideas and grapple with the reconciliation of environmental imperatives and social, political and economic pragmatics. Activities include meeting practitioners, attending guest lectures, following directed readings, and organizing, leading and participating in seminars.


ANSC 330 - Fundamentals of Nutrition
A discussion of the nutrients; water, carbohydrates, lipids, proteins, minerals and vitamins, with particular emphasis on their functions in and essentially for the animal organism.


*ENVR 401 - Environmental Research
Students work in an interdisciplinary team on a real-world research project involving problem definition, methodology development, social, ethical and environmental impact assessment, execution of the study, and dissemination of results to the research community and to the people affected. Teams begin defining their projects during the preceding spring.


*GEOG 302 - Environmental Management
The object of the course is to provide students with a basis to analyze and evaluate environmental management strategies in Canada. The course includes an introduction to the concepts of environment and resources. Students review case studies that highlight the complexity and uncertainty associated with both the science and management of the environment. Contemporary approaches and methods used to manage the interaction between humans and the physical environment are studied. 

Kurssien valintaa

Olen käyttänyt suurimman osan ajasta tänään kurssien valikoimiseen. Aamulla tapasin opinto-ohjaajani, joka vakuutti, että vain kolme pakollista kurssia puuttuu, ja saan ensi keväällä todistuksen. Sen jälkeen käytin noin neljä tuntia koneen äärellä yrittäen selvittää lukutaulua.

Minulla on kurssi, joka on pakko ottaa syksyllä; toinen, joka on tarjolla syksyllä täällä ja keväällä keskustassa; ja vielä kaksi keskustan kurssia, tarjolla eri päivinä syksyllä, joista pitäisi valita toinen. Muut kurssit saan valita vapaasti, mutta se ei silti ole ihan helppoa. Keskustaan meno pari kertaa viikossa tarkoittaa sitä, että kannattaisi ottaa muita kursseja siellä heti ennen tai jälkeen, ja pitää varmistaa että ehtii täällä oleville luennoille. Olisi myös kiva päästä sellaisille kursseille, jotka oikeasti kiinnostavat. Lukutaulun tekeminen on kuin pitkä matematiikan tehtävä, johon on monta ratkaisua, mutta jotkut toimii paremmin kuin toiset. Käytin monta sivua paperia erilaisten mahdollisuuksien hahmottamiseen, kunnes päädyin sellaiseen, joka tuntui loogiselta. En vielä luota siihen ollenkaan, sillä oletan, että se muuttuu ensimmäisen viikon jälkeen. Käyn ensin kaikilla luennoilla, mitkä ovat listallani, ja karsin sitten ne, jotka ei tunnu sopivan.

Joka syksy sama juttu. Toisaalta tämä on viimeinen syksy, joten ei voi valittaa.

Kanadassa taas

Olen nyt päässyt perille, ja täällä on kuuma! Lämpömittari sanoo 24, mutta tuntuu paljon lämpimämmältä kun on kostea ilma. En ole vielä edes purkanut matkalaukkuja, ensin on pakko löytää jostain ruokaa.

Suomi 21.7.-13.8.

Kun saavuin Suomeen, heti ensimmäisenä viikonloppuna menin Somerniemelle äidin kanssa ja Ämyrin lavatansseille. Meitä molempia jännitti aivan tolkuttomasti. Oltiin varmoja, että jotekin täysin nolataan itsemme, kun kukaan ei pyydä tanssimaan tai joku pyytää, mutta sitten meille nauretaan kun kompastelemme ja kaikki huomaa, ettemme osaa tanssia. Tai jotain. En tiedä mikä siinä oikeastaan oli niin kauhistuttavaa. Mutta meillä oli aika hauskaa ja luulenpa, että tulevaisuudessa yritän värvätä sinne jonkun mukaan tanssipariksi. Oli kiva sitä paitsi käydä järvessä iltauinnilla ja nukkua yö mökillä. Muuten ensimmäinen viikko kului Helsingissä, jolloin hain uuden ajokortin, kävelin kaupungilla nauttien lämpimästä ilmasta, ja tapailin ihmisiä.

Seuraavana lauantaina lähdin Jutan mökille Perniöön juhlimaan kesää lukioaikaisten kavereiden kanssa. Sunnuntaina sitten perhe tuli hakemaan sieltä, ja lähdimme Nauvoon veneen luo. Ilkka, Riikka, isä ja minä vietimme viisi ihanaa päivää purjehtien. Joka päivä oli ihana ilma, aurinko paistoi ja oli niin lämmintä, että talvivaatteita hädintuskin tarvitsi. Tämä tarkoitti myös sitä, että saatoimme nauttia ulkona olemisesta ja purjehtia pitkiä matkoja. Ehdimme jopa Maarianhaminaan, jonne ei oltaisi lähdetty jos Riikka ei olisi kertonut, ettei ollut kai ennen käynyt siellä. Perjantaina jätimme Ilkan ja Riikan Hankoon ja jatkoimme isän kanssa vielä seuraavaan päivään. Kyllä purjehtiminen on ehdottomasti minulle yksi vuoden kohokohtia. Heti kun aloittaa, ajankulu ja muu maailma menettävät täysin merkityksensä. On niin mielyttävää, kun ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin olla vaan, välillä vähän navigoida ja ohjailla. Matkan pituudella tai päämäärällä ei ole mitään merkitystä, ja kulun nopeuskin on täysin sään armoilla. Se on oikeata lomaa.

Olin ajatellut, että kun minulla on melkein viikko aikaa purjehduksen jälkeen, ehdin tehdä ja nähdä vaikka mitä. Olin väärässä, päivät menivät ohi tajuttoman nopeasti. Päivät vietin isän kanssa, kun muu maailma oli töissä. Kävimme lintsillä kaikkien muiden lapsiperheiden kanssa, söimme muikkuja torilla, tutustuimme pikaisesti luonnontieteelliseen museoon. Illalla syötiin taas yhdessä, ehdin tavata pari kaveria, ja keskiviikkona onnistuttiin järjestämään suvun rapujuhlat meillä. Vielä kuitenkin jäi asioita tekemättä ja ihmisiä näkemättä, mutta niin kai se aina menee. Ei kaikkea ehdi tehdä vaikka asuisikin Helsingissä.

Kaiken kaikkiaan oli aivan erinomainen loma. Joka päivä oli jotain tekemistä, vaikka harvemmin tuntui olevan kiire. Tärkeimmät asiat tuli tehtyä, joitakin vielä moneen otteeseen. Kiitos kaikille ketä tapasin, teitä on aina ihana nähdä. Tietysti olisi kiva nähdä ja tehdä vielä enemmän, mutta nämä lomat menee aina nopeammin kuin osaa kuvitella. Perheenjäsenille vielä: olette kaikki minulle todella rakkaita ja tärkeitä. Istun nyt yksin Lontoon lentokentän loungessa, josta isä on jo lähtenyt omalle portilleen, ja mietin perhettä. Mietin, että olisi kiva, jos teidän kanssa voisi viettää enemmän aikaa. Ehtisihän sitä paljon paremmin jos asuisi samassa maassa (vai ehtisikö?). Nämä tapaamiset ovat pikaisia, eikä sitä aina tule juteltua tarpeeksi. Toisaalta tiedän myös sen, että poissa ollessani olen oppinut kuinka paljon perhe minulle merkitsee. Vaikkei jutella kamalan usein, eikä aina tiedetä, mitä toisillemme kuuluu, se yhteinen aika on aina yhtä ihanaa. Perhe on aina perhe. Samoin kuin hyvät ystävät pysyvät läheisinä, vaikka heitä tapaisi vain harvoin.

Nähdään taas pian!

Englanti 17.-21.7.

Sveitsin jälkeen suuntasimme Ninan kanssa Englantiin, jossa vietimme vähän aikaa yhdessä. Ensimmäiset pari päivää vietimme Brightonissa ja nukuimme siellä satamassa, jossa Ninan isäpuoli pitää venettään. Kuten kunnon englantilaiseen kesään kuuluu, siellä satoi enemmän kuin paistoi kun olimme siellä. Kävelimme silti ympäri Brightonia, kävimme pubissa syömässä fish & chips annokset, pelasimme jotain pelejä Brighton Pierillä, joimme englantilaista siideriä. Illalla tyydyimme nukahtamaan jonkun leffan ääreen veneessä. Viimeisenä iltana menimme Eastbourneen, jossa Ninan perheellä on koti, ja söimme siellä päivällisen. Seuraavana aamuna lähdimme Lontooseen viettämään päivää. Ei sinänsä tehty mitään erikoista, käveltiin vain kaupungilla ja kävimme lounaalla. Illalla minä jatkoin sitten matkaani Heathrow'lle ja lensin Helsinkiin.

Brighton Pier

Sveitsi 11.-17.7.

Kirjoittelen taas Lontoosta. Kesäloma on nyt ohi. Jos siis kesälomalla tarkoittaa sitä aikaa, kun on poissa kotoa eikä töissä. Kerron nyt erikseen loman eri osista jotain, ei varmaan haittaa, että tulee näin jälkeenpäin.

Lähdin siis Montrealista Lontoon kautta Sveitsiin, jossa vietin viikon Ninan kanssa tämän sukulaisten vieraana. Olimme enimmäkseen Montreux'ssa, jossa Ninan isoisä asuu aivan veden rannalla. Kävimme jazz festivaalissa, joka oli juuri loppumaisillaan, käppäilimme ympäriinsä, tapasimme Ninan erilaisia sukulaisia, ja söimme järjettömän paljon. Sain täällä maistaa raclettia ensimmäistä kertaa, joka oli ihan aitoon tapaan tehty - juusto kiinnitetään laitteeseen, ja sulanut kerros kaavitaan veitsellä lautaselle.

Kuvassa näkyy vesilaseja, vaikka sitä ei saisi juoda racletten kanssa, koska muuten juusto kovettuu palloksi vatsassa. Oikea juomavalinta on viini tai tee.

Vietimme myös pari päivää Ninan isoäidin chalet'ssa, joka oli parin tunnin ajomatkan päässä keskellä vuoristoa. Aivan uskomaton paikka, kuin elokuvista tai unelmista. Jyrkkä hiekkatie vei mökille, josta ei näkynyt ketään muita ihmisiä. Takapihalla kasvatettiin ruoka, mitä me lähinnä söimme. Vihanneksia, jäniksiä, puluja ja kanoja. Kaksi suurta ateriaa päivässä, joka päivä. Esimerkiksi eräs päivällinen oli seuraavanlainen: salaatti, leikkeleitä (salamia, prosciuttoa, capocolloa), leipää, spagetti jauhelihakastikkeella, lihaa (jänistä, kanaa, lammasta, makkaraa), ja päälle vielä juustoa, kahvia ja kakkua. Sveitsissä oli siis aika mukavaa. Viikon jälkeen pystyin jo jokseenkin seuraamaan keskustelua, joka oli aina ranskaksi - vain pari Ninan sukulaista puhui englantia, eivätkä hekään sitä paljon puhuneet.