Kotitekoista kesäkeittoa ja ruisleipää päivälliseksi

Ei sen kummempaa. Oli vaan tosi kodikasta istua ja syödä kesäkeittoa ja ruisleipää. Kesäkeittohan on oikeasti tosi herkullinen asia kun sen tekee itse, paljon parempaa kuin koulun versio. Päälle laitettiin vielä tuoretta persiljaa ja ruohosipulia.

Muutto!

Meillä on nyt siis muutto takana. Vaikka prosessi on ollut pitkä, lopulta kaikki tapahtui aika nopeasti. Toronton vuokratilanne on tällä hetkellä aika järjetön, ja kymmenet paikat mihin soitin, ei syystä tai toisesta olleet hyviä. Joko vuokran hintaa nostettiin yhtäkkiä, tai asunto oltiin jo vuokrattu muille, tai (yllättävän usein), jo pari tuntia sen jälkeen kuin ilmoitus laitettiin nettiin, joku oli tarjonnut parisataa dollaria yli pyyntihinnan. Vuokrakämpästä käydään hintasotaa! Järjetöntä! Lopulta löytyi asunto sopivaan hintaan täydelliseltä alueelta. Tämä oli siis ainut, mitä ehdittiin edes nähdä, mutta etsimisen jälkeen totesimme, ettei tämän parempaa varmaan löydä. Ollaan nyt 15km Miken töistä, 5min ajon päässä moottoritieltä, mutta edelleen keskustassa. Tai uptownissa. 5min kävelyn päässä on metroasema ja yksi Toronton pääkaduista, Yonge St., jonka varrella on paljon kivoja kauppoja ja ravintoloita. Ja vaikka kaikki tarpeellinen ja kiva on lyhyen matkan päässä, meidän katu on selkeästi asuinaluetta, meidän rakennuksessa on 3 kerrosta (6 asuntoa), mutta muuten kadulla on pelkästään omakotitaloja ja koulu. Se on näin isossa kaupungissa kiva, kun tuntee olonsa turvalliseksi riippumatta siitä mihin aikaan on liikkeellä.

2 viikkoa sitten saatiin avaimet. Samana viikonloppuna maalattiin olohuoneen ja makuuhuoneen seinät. Reilu viikko sitten perjantaina saatiin kaikki kamat muutettua. Viime viikonlopuksi mentiin kaverin mökille järvenrannalle, ja nyt ollaan oltu kokonainen viikko täällä, kotona. Melkein kaikki kamat on löytäneet paikan, mutta täysin siistiä ei silti vielä ole. Muutto on kuitenkin osittain siksi hauskaa, että voi pikkuhiljaa löytää kaikille tavaroille paikkoja ja hiljalleen asunto muuttuu kodikkaammaksi.

Pitkä viikonloppu

Viime maanantaina oli Canada Day; ei varsinaisesti itsenäisyyspäivä, vaan kansallispäivä, jolloin provinssit liittyivät yhteen ja muodostivat liittovaltion, eli Kanadan. Mulla oli töitä lauantaina, joten ei oikein ollut aikaa tehdä mitään viikonloppuretkeä. Pitkä viikonloppu ei siis ollut oikeastaan mitenkään poikkeava minulle, mutta silti ihan mukava ja rentouttava. Perjantaina satoi, joten vietin suurimman osan päivästä kirjastossa ja työkaverin luona. Lauantaina nukahdin melkein heti töiden jälkeen, kunnes illalla käytiin syömässä ja keilaamassa. Sunnuntaina tehtiin lyhyt ajomatka lähellä sijaitsevaan Uxbridgen kylään. Idyllinen pikkukylä, jossa ei oikestaan ole mitään nähtävää muuta kuin lyhyt pääkatu, jonka varrella on somia kauppoja, ja vanha juna-asema. Ajomatka sinne ja takaisin on melkein päämäärää kiinnostavampi. Luonnonlähde, jonka luo ihmiset ajaa täyttämään vesipulloja, paljon lehmiä, isoja maatiloja, valtavia taloja, ja linna.

Siis jonkun rakentama linna, jossa joku varmaan asuu?

Maananataina mikään ei ollut auki, joten päädyimme eläintarhaan, jossa en ollut vielä käynyt. Toronton eläintarha on valtava! Paljon puita ja metsää eri alueiden välillä, eikä kaikkea Sen jälkeen kun tajusin laittaa sports trackerin päälle, kävelyä tuli n. 5km.

Oli siellä oikeitakin norsuja.

Tree Tenders

Hups. Olenpa käynyt laiskaksi tämän blogin kanssa valmistumisen jälkeen. En ole edes kertaakaan kirjoittanut tänä vuonna. Aika paha. Ainut, mikä lohduttaa (minua, muttei varmasti ketään muuta), on että Tamil Nadussa on myös ollut aika hiljaista. Heillä tosin on ehkä parempi tekosyy kun kerta ovat Suomessa, ja tapahtumia on varmaan helpompaa silloin kertoa ihan face to face...

Kevät on ollut kiireistä töissä, mutta ei mitenkään erityisen jännää tai erilaista. Äiti ja isä olivat tietysti käymässä täällä toukokuussa, ja meillä oli tosi kivaa ja kiireistä. Ehkä koitan kertoa siitä ihan erikseen jos muistan, mutta toivottavasti suurin osa teistä on kuullut siitä vierailusta ihan heiltä itseltään. Viime viikolla olin "vahtimassa" työkaverin kotia ja pitämässä huolta tämän lemmikeistä kun hän oli miehensä kanssa Niagaralla viettämässä hääpäivää.

Viimeisen viikon aikana osallistuin Tree Tenders Volunteer Training kurssiin. Tämä oli kolmen päivän mittaineinen kurssi, tarkoitettu kenelle vaan, joka on kiinnostunut oppimaan enemmän puista. Ensimmäisenä lauantaina metsänhoitaja puhui puiden biologiasta ja hyödyistä, ja opittiin tunnistamaan erilaisia puita. Keskiviikkona vieraana oli kaupungin parks planner & tree bylaw officer, jolle en löytänyt suomenkielistä nimikettä. Silloin käsiteltiin lakeja (kuka omistaa puun, kenen vastuulla on huolehtia kuolleista tai vaarallisista puista, jne.) ja vapaaehtoistyömahdollisuuksia. Eilen oli viimeinen päivä, jolloin puunhoitaja tuli puhumaan maaperästä, puiden taudeista ja stressitekijöistä, ja miten valita ja istuttaa puu. Lopuksi vielä ryhmänä istutettiin hopeavaahtera pihalle. Molempina lauantaina käytiin myös ulkona tunnistamassa puulajeja ja niiden kuntoa - suurin osa tuntui kärsivän huonosta hoidosta. Oli kaiken kaikkiaan tosi kiva ja mielenkiintoinen kurssi. Vaikka olin koulussa oppinut paljon puista, opin nyt paljon uutta, etenkin siitä, miten puut pärjäävät (tai eivät pärjää) kaupungeissa. Oli myös kiva tavata niin paljon erilaisia ihmisiä, jotka olivat tulleet kurssille eri syistä; oli opiskelijoita, opettajia, puunhoitajia, ja ihan vaan kiinnostuneita kaupungin asukkaita, jotka halusivat istuttaa puun omalle pihalleen.

Eli jos jollain on mitään puihin liittyviä kysymyksiä, olen nyt alan asiantuntia!

Kurssi pidettiin täällä. Uusi kulttuurikeskus n. tunnin matkan päässä Richmond Hillissa. Tosi kaunis paikka ja hieno rakennus.