Viikonloppukävely

Käytiin tämmösellä kävelyllä viime viikonloppuna (koko reitti oli 1h20min, mutta käytiin välillä kaupassa). Karttaa klikkaamalla näkee isomman kartan, johon on myös merkattu Miken työpaikka ja Vahabien koti Ajaxissa.

Yonge Street on rauhallinen meidän lähellä...

...ja vilkastuu mitä etelämmäksi menee. Tämä on meiltä 2km, Yonge & Eglinton. Meidän lähin leffateatteri, toiseksi lähin metroasema, ja mun työpaikka nisijaitsee täällä. Yonge jatkuu tästä 50km pohjoiseen ja 7,5km etelään, Ontario järvelle.



Mike ei halunnut olla kuvissa. Tämä puisto on ihan meidän vieressä ja kävelytie jatkuu melkein katkeamatta järvelle asti (ei olla kokeiltu).

This garden is a tribute to the memory of Alexander Muir, author of our national song "The Maple Leaf Forever" and was made possible by public subscription. Originally built A.D. 1933 on a site west of Yonge Street north of Lawton Boulevard. It was reconstructed on this location A.D. 1951.



Edellinen kuva on otettu noiden porttien toiselta puolelta. Tämä kuva on samasta kohdasta kuin ensimmäinen.

Yksikään noista ikkunoista ei ole meidän, mutta tuolla yläkerrassa me asutaan.

Kuvia Bruce Peninsulasta

Kuvia ja kartta meidän Bruce Peninsula reissulta.

Donitsit vs. Munkit

Mike päätti tehdä donitseja eilen. Ei kai mikään rasvassa paistettu leivonnainen voi olla pahaa, mutta onhan munkit sentään paljon parempia kuin donitsit! Minä tein siis munkkitaikinaa (Mummin keittokirjan ohjeen mukaan) ja Mike donitsitaikinaa, ja lopputulos oli n. 25 munkkia ja 20 suklaakuorrutettua donitsia. Osa täytettiin kermatäytteellä, mutta oli pakko luovuttaa kun huomattiin, että täytettä oli enemmän lattialla ja pöydällä kuin donitseissa. Vaikka hillotäytettä ei enää yritetty, munkit on todella hyviä hillon kanssa, jonka tein syyskuussa Somerniemeltä tuoduista punaviinimarjoista ja kanadalaisista vadelmista. Nam!

Oli ne Boston cream donitsitkin ihan hyviä.

 

Hillosta olen todella ylpeä!

Labour Day weekend matkajärjestelyjä

Äiti ja isä tulee Torontoon perjantaina! Viikonloppu meni CNE:ssä (jonne taas ensi viikonloppuna vieraiden kanssa) ja NCC:n vapaaehtoistapahtumassa. Sen jälkeen olen viettänyt kaiken vapaa-ajan yrittäen selvittää meidän pitkän viikonlopun suunnitelmia. Maanantai 1.9. on Labour Day, jolloin vanhemmat lähtee vasta myöhään illalla, joten ajateltiin mennä jonnekin jännään paikkaan viikonlopuksi. Olisi tietysti pitänyt järjestää tämä jo kuukausia sitten, koska ilmeisesti (ei-niin-yllättäen) moni muukin haluaa viettää kesän viimeistä viikonloppua jossain muualla kuin Torontossa. On siis ollut suuria vaikeuksia löytää meille majoitusta Bruce Peninsulasta, joka on mun tämänhetkinen haavekohde. Tämä on haaveena lähinnä koska alueen merikorttia käytettiin mun navigaatiokurssin harjoituksissa ja kokeessa, mutta myös koska se on kuulemma oikeasti aika jännä paikka. Luulen ja toivon että paikka on nyt selvitetty ja matka toteutuu.

Kuulumisia Kanadasta

Pitäisi varmaan vähän ryhdistäytyä. En ole kirjoittanut blogia vuoteen. Olin asettanut itselleni liian ison kynnyksen kun jotenkin sain päähäni, että blogin on "pakko olla" jonkun pituinen ja siinä pitäisi kertoa jostain tietystä jännästä jutusta. Ehkä pitäisi sen sijaan koittaa kirjoittaa vaikka ihan vaan pari lausetta vähän useammin. Saa nähdä. En lupaa mitään!

Arkeen on todella vaikea palata. Jotenkin tuntuu, että pitäisi olla jotenkin virkistynyt loman jälkeen, mutta sen sijaan minua ainakin väsyttää tuplasti enemmän! Olen yrittänyt pitää lomafiiliksestä edes vähän kiinni, mutta silti tuntuu että olen ollut töissä jo kuukauden, vaikka palasin Kanadaan vasta sunnuntaina. Onneksi duunikaverit auttaa pehmentämään laskua arkeen ja edessä on kiva viikonloppu. Sitten viikon päästä vanhemmat tulevatkin jo Torontoon käymään - ei ehdi edes tulla ikävä!