Loma

Tuli pari kysymystä siitä, mitä olen tehnyt loman aikana. Nyt loma on oikeastaan ohi, viikko meni lentäen vaikken oikeastaan tehnyt paljoakaan. Lähes kaikki lähtivät kotiin lomaksi, ja Ste Annessa oli vain muutama tuttu. Tämä oli oikeastaan ihan hyvä kun ei ollut mitään bileitä, vaan keräännyttiin pari kertaa pienellä porukalla syömään ja juttelemaan, joka on mielestäni paljon mukavampaa.

Yhtenä iltana päätin mennä elokuviin katsomaan Avatar-leffan. Aluksi en ees ollut ajatellut mennä katsomaan sitä, mutta yhtäkkiä kaikki puhuivat siitä ja 3D-efekteistä ja leffa nousi hetkessä maailman tuottoisimmaksi. Päätin siis käydä tällä viikolla katsomassa sen, kun tuntui olevan sopivasti aikaa, eikä kukaan tuntunut haluavan nähdä kolmen tunnin leffaa uudestaan. Sain kuitenkin värvättyä kaverin mukaan, vaikka Mike olikin nähnyt leffan aikaisemmin. Pakko myöntää, että 3D ja se elokuvan koko maailma ja maisemat olivat vaikuttavia, mutta minäkään en menisi katsomaan sitä toista kertaa. Tuli sitä paitsi mieleen pari muuta leffaa, etenkin Ferngully, 1992 piirretty, jonka tarina on pääosin täsmälleen sama.

Olen ollut yhteydessä koulun farminjohtajaan pari kertaa työmahdollisuuksista, mutten ole saanut mitään vastausta. Kaveri joka on farmilla töissä, kertoi minne kannattaa mennä CV kädessä ja ketä pitää pyytää. Eilen noudatin neuvoja ja yllättäen molemmat Gregin mainitsemat ihmiset olivat paikalla. Aluksi vaikutti siltä, ettei minulle löytyisi mitään tänä vuonna, kun farmilla on paljon opiskelijoita jo töissä ja ainut tarve olisi tiistaisin iltapäivällä, jolloin mulla on labra. Jotenkin lopulta päädyttiin siihen, että menen farmille tiistaina labran jälkeen, aloitan koulutuksen ja sitten katsotaan miten aikataulut järjestyy. Ehdin vielä käydä hakemassa sosiaalivakuutusnumeron, jotta voin saada palkkaakin. En oikeastaan tiedä mitä tulen tekemään, mutta eipä sillä ole hirveästi väliäkään minulle. Gregiltä olen kuullut vain positiivisia asioita farmista ja etenkin lehmistä, jonka perusteella uskon että viihdyn. Saapa nähdä!

Noin muuten en ole tehnyt paljoakaan. Kävin mallissa leikkaamaassa hiukset. Aluksi tuntui kamalalta kun 15cm lähti pois, mutta olihan ne aika järjettömän pitkät.. Olen käynyt syömässä, tehnyt koulujuttuja, nukkunut pitkään, katsonut leffoja ja sarjoja. Ja olympialaisia. Kellään tutulla ei ole telkkaria, mutta netistä löytyy suoralähetyksenä kaikki tapahtumat, joka on hyvä koska voi mennä takaperin ja nähdä kaikki tärkeimmät kohdat jos myöhästyy alusta. Kaikki oikeastaan ovat katsoneet olympialaisia omissa oloissaan, enkä totta puhuen tiedä miten ihmiset ovat reagoineet mihinkin. Sen voin kuitenkin sanoa, että täällä seurataan olympialaisia tarkkaan ja tunteita nostavat mainokset alkoivat jo 1,5 vuotta sitten. "Who will be the first Canadian to win gold on Canadian soil?.. I believe, do you believe?" No totta vieköön I believe! Mainokset olivat todella vakuuttavia ja tuli selväksi, että kanadalaiset olivat päättäneet onnistuvan näissä olympialaisissa. Ja miksikäs ei, kuuluisihan talviurheiluissa pärjätä sellaiset maat joissa niitä harrastetaan. Kanada on vielä sen verran iso että sen pitäisi pärjätä (verrattuna pieneen Suomeen, joka ei tunnu onnistuvan vaikka kuinka hiihdetään ja pelataan lätkää pienestä pitäen). Laitan olympialaiset päälle lähinnä kun teen töitä ja jos on ollut joku lätkämatsi jonka haluan katsoa. Naisten pronssivoitto oli hienoa katsottavaa, mutta tunnelma latistui taas eilisen USA-matsin myötä. Täällä ketään ei tietysti kiinnosta miten Suomi pärjää, mutta onneksi netistä löytyi yhtä tuskaantunutta seuraa suomalaisista kavereista.

Toivottavasti tänään menee hyvin eikä leijonia tarvitse hävetä enempää...

Huh!

Tänään oli tarkoitus mennä ratsastamaan, mutta sää ulkona yllätti! Talli ei ole kaukana, matka yleensä kestää 20-30min riippuen ruuhkasta. Tunnit on torstaisin klo 18.30, mutta lähden viiden maissa että ehdin harjata ja satuloida hevosen; tämä on tietysti melkein pahin ruuhka-aika poispäin keskustasta. Tälle viikoksi on luvattu samanlaista keliä, 1-3° ja lunta. Ja tosiaan, kun astuin ulos, ulkona on +1°, tuulee ja sataa valtavia lumiklönttejä. Toisin sanoen on märkää, liukasta, eikä näe paljon muuta kuin lunta. Tänään olin erityisen halukas mennä ratsastamaan kun on loma eikä mitään rutiinia, mutta totesin että parin tunnin päästä on pimeämpää ja todennäköisesti pakkasta. Käännyin ympäri ja nyt istun tässä kirjoittamassa blogia ratsastushousut päällä. Ehkä katson jonkun leffan ja käyn läpi integraalilaskentaa..

Koulujuttuja

Heipä hei taas! Mahdan olla maailman huonoin bloggeri ja pahoittelen siitä ihan valtavasti. Aika on kulunut täällä mahdottoman nopeasti, etenkin kun kokeet alkoivat kuun alussa. Käyn nyt neljää kurssia (syksyllä oli viisi), ja koulun puolesta ainakin vuosi on alkanut hyvin. Sain tällä viikolla 3/4 koetta takaisin, ja tänään alkoi kevätloma, joka tarkoittaa että lukukausi on puolessa välissä, joten ajattelin vihdoin käydä läpi mitä nyt opiskelen.

Evolution and phylogenetics on yksi peruskursseista, joka kuuluu melkein kaikkien ohjelmaan. Koska oikeastaan kaikki luonnossa perustuu evoluutioon, sitä käydään läpi melkein kaikilla kursseilla, joten käsitteet ovat olleet tähän mennessä tuttuja. Tämä kurssi on kuitenkin mielenkiintoinen koska perehdytään vähän tarkemmin lajien kehitykseen ja käydään läpi erilaisia oikeita esimerkkejä. Opettaja on nuori, ehkä 30v, ja tekee käsittääkseni jotain tutkimusta koululla, joka sopii ihan hyvin tällaiselle vähän "yksinkertaisemmalle" kurssille. Koe oli ihan reilu, vaikka opettaja haki jotain tiettyjä sanoja jotka jäivät multa puuttumaan. 79% on kuitenkin McGillissä todella hyvä ja B+/A- raja sopii mulle ihan hyvin.

Lainaan suoraan kokeesta pari mielenkiintoisempaa vastausta:

In the 1950's, pollution from a battery factory caused cadmium and nickel levels in the Foundry Cove in New York to be the highest in the world. Genetic resistance to these heavy metals arose in the Foundry Cove worm population within 30 years. As an experiment, non-resistant worms from the South Cove population were raised in low levels of nickel, and after only 3 generations, the population was 2/3 as Ni-resistant as the Foundry Cove population. In 1995, the Foundry Cove was cleaned of heavy metal pollution, and by 2002 the whole worm population had lost its resistance. Tämä siis esimerkkinä siitä, miten evoluutio voi tapahtua nopeasti ja jopa silminnähtävin.

Male swordtail fish have a long sword-like tail that gives them an advantage in mate selection, as females prefer males with longer and more elaborate tails. They are very closely related to platyfish, which have simple caudal fins (pyrstö). In an experiment, swordtail caudal fins were surgically attached to platyfish males, and without exception, females preferred the males with sword-tails despite there being no pre-existing sexual selection for elaborate tails. The same types of results have been found especially in birds, where females prefer males with elaborate head feathers. Tämä esimerkki kuvastaa taas sitä, miksi monissa eläinlajeissa uros on näyttävä/iso/värikäs. Joskus värikkyys kuvastaa terveyttä, esimerkiksi hyvä ruokavalio värjää jotkut kalat (karpit) oransseiksi, kun taas

jonkun linnun kasvot ovat kirkkaamman keltaiset mitä vähemmän bakteereja. Joskus taas naaraat yksinkertaisesti mieltyvät harvinaisempaan ulkomuotoon (rare-male effect).

Kaksi muuta kurssia pohjautuu vahvasti evoluutioon, joka on etenkin lukemisen kannalta hyvä asia. Eläintieteen kurssi (organisms 2 on vähän epämääräinen nimi kurssille) on ehkä muille vähemmän mielenkiintoinen, enkä siitä paljoa aiokaan kertoa. Kurssilla koitetaan oppia jotain kaikista eläimistä. Ei mennä laji-tarkkuuteen, mutta opitaan erottamaan luokkia toisistaan - mikä tekee nilviäisen, mikä erottaa sienieläimen polttiaiseläimestä, missä vaiheessa eläimillä rupee olemaan pää ja sisäelimiä..?

Etologia on kuitenkin ehdottomasti lukukauden paras kurssi. Etologia on siis eläinten käyttäytymistiede, ja minusta ihan äärettömän mielenkiintoista. Eläinten käyttäytymistä on helppo tulkita ihmisen näkökulmasta, ja sanoa että mangustit pitävät huolta toistensa pennuista rakkaudesta tai koira juoksee jäniksen perään koska se haluaa leikkiä. Usein käyttäytymiselle on kuitenkin joku merkityksellisempi tarkoitus, joka selviää jos tutkii historiaa ja (kas kas!) lajin ja tavan evoluutiota. Yleensä käyttäytymistavat maksimoivat yksilön eloonjäämistä ja lisääntymismahdollisuuksia. Ryhmässä elävät eläimet tekevät niin, koska kuolisivat muuten (muistaakseni n 70% ryhmästä poistuneista mangusteista kuolee), ja usein kaikki ryhmässä ovat sukua toisilleen, joten vahvin pari voi pitää huolen lisääntymisestä "muiden puolesta", koska heillä on yhteiset geenit. Ampiaiset ovat ehkä paras esimerkki tästä, ja useimmat meistä (teistä) varmaan tietääkin että kuningatar on ainut ampiaispesän lisääntymiskelpoinen naaras. Koira on tietysti suden jälkeläinen, ja useat tavat ovat jääneet jälkeen mm. leikkinä. Kun koira näkee jäniksen, sen luonnollinen reaktio on juosta perään, riippumatta siitä kuka on remmin toisessa päässä tai mitä jäniksen ja koiran välissä on. "Fixed action pattern is a chain of reactions caused by a stimulus, which runs to completion regardless of other factors." Tässä tapauksessa virike on jänis, mutta lelulla voi yhtä hyvin olla sama vaikutus, joskus jopa vahvempi. Toinen puoli etologiaa on oppiminen, joka on myös tosi mielenkiintoista. Jopa kaikkein yksinkertaisimmat eläimet voivat oppia vähintään totuttautumaan ärsykkeeseen, ja onhan se tietysti loogista, sillä oppiminen auttaa aika paljon elämässä. Jos kana pelkää kaikkia lentäviä lintuja, se ei koskaan uskalla tehdä mitään, mutta jos se oppii että vain haukkaa kannattaa pelätä, hyöty on varmaan selvä. Kuten sanottu, etologia on ollut äärettömän kiinnostavaa ja voisin varmaan puhua siitä ikuisuuden, mutta jätän tämän kuitenkin tähän.

Tässä vielä pari linkkiä videoihin, joita olemme katsoneet luennoilla:

http://www.youtube.com/watch?v=LGBqQyZid04

http://www.youtube.com/watch?v=-euMlL9O1Kc

Tämä on siis harvinaisen eläinpainotteinen lukukausi, mutta vastapainoksi minulla on vielä integraalilaskennan kurssi. Siitä ei ole juuri mitään kivaa kerrottavaa, mutta ensimmäisestä kokeesta tuli 90%, joka on kuitenkin huomattavasti parempi tulos kuin freshman-vuonna.

Update

Laskettelu meni todella hyvin viikonloppuna. Matka oli kylläkin aika pitkä. Lähtö kampukselta oli siis 5:45 ja olimme perillä Mont-Sainte-Annessa Quebecin lähellä vähän 10 jälkeen. Lähtö oli neljältä, joten oli aivan tarpeeksi aikaa tutkia rinteitä ja laskea, ja olosuhteetkin olivat aivan mainiot! Aurinko paistoi suurimman osan ajasta ja ilma oli -2 ja +2 välillä, 66/66 rinnettä oli auki, eikä mäessä ollut juuri ketään. Ihmeellistä ottaen huomioon että oli niin hyvä viikonloppu. McGillistä tuli kuitenkin 4-5 bussillista, joten ihan hyvä ettei ollut täyttä. Kotimatka oli pidempi kuin tullessa, emmekä olleet täällä kunnes vasta 9 maissa, joka oli vähän ikävää koska illalla oli vielä menoa. Yksi kaveri muutti lukukaudeksi keskustaan ja piti lauantai-iltana tupaantuliaiset, joten piti lähteä takaisin keskustaan kotiintulon ja suihkun jälkeen. Kaikki kuitenkin järjestyi ihan hyvin ja oli todella mukava ilta. Tupareissa oli vain läheisempiä tuttuja, haimme lebanonilaista ruokaa ja juttelimme myöhään yöhön. Onnistunut lauantai!

Laskemaan!

Huomenta! Tänään on lauantai ja kello on 4:50 ja olen hereillä. Liityin koulun laskettelukerhoon, joka tekee retkiä lähellä oleviin laskettelupaikkoihin ja tänään on ensimmäinen reissu. Bussi lähtee tältä kampukselta 5:45, matkaa tunnin keskustan kampukseen ja sieltä lähdetään joukolla parin tunnin päässä olevaan Mont-Saine-Anneen. Tai näin ainakin olen käsittänyt...

Matkustelua (joululoma)

Joululoma tuli ja meni kamalan nopeasti. Lapsena joulukuu tuntui äärettömän pitkältä ja jo marraskuussa alkoi joulun odotus. Nyt joulukuu on täynnä koulustressiä - kaikki työt on palautettava ja loppukokeet pyörivät jatkuvasti päässä. Ennen kuin huomasinkaan, koko lukukausi olikin ohi. Viimeisen kokeen jälkeen perjantaina lähdin Ninan kanssa Connecticutiin ystävän äidin hautajaisiin. Sieltä oli tarkoitus lähteä Suomeen New Yorkin kentältä maanantaina, mutta Montreal-JFK lennon missaaminen olisikin maksanut 8000 dollaria, joten pitikin lähteä ajamaan takaisin Kanadaan jo sunnuntaina. Sitten heti maanantai aamuna lennot Montreal - New York - Helsinki. N. 16 tunnin autossa istumisen, hautajaisten, 2 lennon ja 6 tunnin lentokentällä odottelun (+2 Helsingissä matkalaukkuja odotellessa) jälkeen saavuin Helsinkiin tiistaina aamulla aivan uupuneena ja täysin valmiina murtumaan. Näin lyhyesti. Tuo koko tarina olisi varmaan parin sivun mittainen jos rupeaisin sitä kertomaan, mutta nyt olen ehtinyt toipua ja totean vaan että pääasia on, että pääsin lopulta kotiin eikä mitään aivan kamalaa tapahtunut.

En ollut pitkään Suomessa, mutta joulu meni oikein mukavasti ja ehdin välissä nähdä yllättävän tehokkaasti kavereitakin. Tapaninpäivänä lähdimme perheen voimin Itävallan Alpeille laskettelemaan, ja sekin oli onnistunut reissu. Ensimmäisen päivän jälkeen lihakset olivat jo valmiina luovuttamaan, mutta jaksettiin (minusta) ihan hyvin. Viimeisenä päivänä pystyi jopa kävelemään ilman suurempia kipuja. Loistavat rinteet, enimmäkseen upeat säät, mukava majapaikka ja hyvä seura tekivät tästä matkasta juuri sen, mitä kaipasin.

Kun palasimme Suomeen, oli enää yksi päivä ennen lähtöä. Ehdin senkin päivän täyttää ihan hyvin, mutta loma tuntui ehdottomasti liian lyhyeltä ja olisin mielelläni jäänyt vielä pariksi päiväksi. Matka takaisin Kanadaan oli melko mitäänsanomaton. Tuoreen terroristitapauksen takia turvatarkastus New Yorkin koneeseen oli tuplatehostettu. Tavallisen turvatarkastuksen jälkeen, ennen porttia oli 2 tunnin jono - jokaisen ihmisen käsimatkatavarat tarkastettiin käsi ja jokaiselle tehtiin ruumiintarkastus. Tämän takia kone oli tunnin myöhässä, mutta ehdin La Guardian kentälle hyvin ja sielläkin oli myöhästyksiä, joten ei ollut vaaraa etten olisi ehtinyt Montrealin koneeseen.

Olin siis viime sunnuntai-iltana takaisin Montrealin kodissa, ja koulu alkoi maanantaina. Nyt on ensimmäinen viikko koulua jo ohi ja arki on palannut.

Talvi?

Tämä vuosi on ollut vähän kummallinen lumen suhteen. Mielestäni tähän aikaan vuodesta on ollut lunta jo pitkään ja kouluun raahautuminen lumikinosten läpi on ollut tuttu juttu. Tänä vuonna on satanut pari kertaa lunta, mutta se on sulanut joko iskiessään maahan tai seuraavaan päivään mennessä. Toissapäivänä heräsin valmiina lähtemään ensimmäiseen tenttiin kun huomasin että ulkona oli oikein kunnon lumisade. Raahauduin koululle ja heti iski tuttu tunne - ei pystynyt katsomaan ylös, kun pienet kylmät hiutaleet iskeytyivät kasvoille, autoja ei kuullut tai nähnyt (koska silmät katsoivat maahan) ja koululle käveleminen oli kuin urheilua. Saappaat ovat painavat ja jokainen askel on joko liukas, koska seuraa jonkun toisen jälkiä, tai korkea, koska pitää raivata oma tie. Nyt on kai oikeasti tullut talvi.

Napsaisin tämän kuvan ikkunasta - takana näkyy

joki, joka ei ole vielä yhtään jäätynyt.

Se keskiviikon koe (kemia) tuntui muuten menneen hyvin! Kaikki materiaali mitä luennoilla oltiin käyty läpi, oli mulle harvinaisen selvää. Oli vain joitain kysymyksiä kirjasta, joista en ollut varma.

Torstaina oli "society and environment", joka myös taisi mennä ihan hyvin. Ensimmäiset kysymykset olivat lähinnä ulkoamuistia - termien selitystä sun muuta (define postmodernism, neoclassical economics, embedding, Stern Review...) Toinen osuus oli essee, jossa piti selittää miten jotain kehitysmaan projektia pitäisi muuttaa, jotta se toimisi. Selitykset osasin ongelmitta, mutta essee oli mielestäni vähän typerä, koska siinä ei oikeastaan tarvinnut tietoja, mitä opittiin kurssilla, joten en tiedä mitä siinä haettiin (mun vastaus kuitenkin oli mielestäni ihan järkevä...)