perjantai 23. marraskuuta 2007

Matka Maineen

Tänä viikonloppuna oli jo amerikkalaisen thanksgivingin vuoro. Tämä tarkoittaa sitä, että Laird Hall tyhjeni huomattavasti kun kaikki amerikkalaiset menivät koteihinsa viettämään sitä, ja useimmat kanadalaiset lähtivät ihan vaan sen takia että niin moni oli poissa. Andrea kutsui minut Maineen viettämään kunnon amerikkalaista thanksgivingia perheensä kanssa. Ystäväni Joel asuu lähellä Andreaa New Hampshiressa ja kutsui tyttöystävänsä sinne viikonlopuksi, ja Andrean poikaystävä Trevor oli käymässä viime viikolla McGillissä.

Niinpä keskiviikko-aamuna Andrea, Trevor, Joel, Ana ja minä pakkauduimme Andrean autoon ja suuntasimme kohti Amerikkaa. Matka sujui mukavasti ja ongelmitta Andrean ja Joelin vuorotellessa kuskina, ja 5 tunnin ajon jälkeen saavuimme Joelin kotiin New Hampsherissa. Tämä oli ensimmäinen kerta kun kukaan meistä kävi toisen kotona. Tuntuipa kummalliselta ajatella, että vaikka tunsimme toisemme niin hyvin ja asuimme yhdessä, emme olleet koskaan edes nähneet missä toiset asuvat. Jätimme Joelin ja Anan sinne ja jatkoimme kolmisteen matkaa.

45 minuutin päästä olimmekin jo Mainessa ja vietyämme Trevorin kotiin, saavuimme Andrean etupihalle. Koti on vain parisataa metriä rannasta alueella, jossa monet taloista ovat pelkästään kesäisin käytössä. Minulle on kerrottu, että ennen kaikki talot olivat enintään kaksikerroksisia puutaloja, mutta nyt tänne on ruvennut muuttamaan rikkaampia perheitä jotka rakennuttavat isompia ja hienompia taloja. Shryockit asuvat talossa, joka on juuri ja juuri tarpeeksi iso neljälle hengelle. Sen jälkeen kun molemmat lapset muuttivat kotoa, Andrean vanhemmat ovat asuneet täällä kahdestaan koiran ja neljän kissansa kanssa. Tämä on oikein viihtyisä ja soma koti, mutta nyt ymmärrän kuinka iso muutos dormiin muuttaminen oli Andrealle.

Kun saavuimme perille, Andrean isä oli valmistanut meille päivällisen, eikä kummankaan meistä tarvinnut edes ajatella ruoanlaittoa tai tiskausta. Saimme nukkua kunnon yöunet erillisissä huoneissa ja aamulla käydä yksityisessä kylpyhuoneessa suihkussa. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta näistä on valtavasti iloa kun on tottunut dorm-elämään.

2 kommenttia:

Mikko kirjoitti...

Onko sattuma että tunnet paljon amerikkalaisia vai onko McGillissä oikeasti paljon Kanadan ulkopuolelta opiskelijoita? Tunnetko montrealilaisia opiskelijoita, eli asuuko nekin kampuksella?/äiti

pia kirjoitti...

Sanoisin että melkein puolet kavereistani ovat amerikkalaisia. Useimmat kanadalaiset ovat Ontariosta tai Torontosta, yksi on Vancouverista. Dipit (maanviljelystä opiskelevat) ovat Montrealin alueelta, mutta se on koska Quebec maksaa heidän opiskelut. En tunne ketään, joka asuisi kotona, mutta kanadalaiset käyvät usein kotona viikonloppusin. Pienempi prosentti opiskelijoista on sitten muualta maailmalta - Venezuelasta, Jordanista, Aasiasta...