Viimeisestä blogistani on aikaa jo yli neljä kuukautta, ehkä nyt on liian myöhäistä väittää ettei ole ehtinyt. Olen nyt ollut Suomessa kolme kuukautta, ja lähden vajaan kuukauden päästä takaisin Kanadaan. Tuntuu kuin loma olisi vasta alkanut, ja etten olisi vielä ehtinyt tehdä juuri mitään Suomessa. Niin se aika vaan kuluu.
Ensimmäiset viikot vietin lähinnä lomaillen. Toukokuun lopussa sain hyvän työpaikan Kivelän sairaalasta. Vuorotyössä laitoshuoltajana siivoan, jaan ruokaa ja tiskaan. Hoitajat ja potilaat ovat mukavia, viihdyn töissä vaikka välillä vuorot ovat myöhään illalla tai viikonloppuisin. Aloitin myös autokoulun, toivoen että saisin kortin kesän loppuun mennessä. Teoriat ja melkein kaikki pakolliset ajotunnitkin on jo käyty, mutta ajokorttiluvan saaminen poliisilta kestää jostain syystä jopa kuusi viikkoa! Ennen lupaa ei voi käydä teoria- tai ajokokeessa, eikä se ajaminenkaan vielä ole ihan niin sujuvaa kuin pitäisi.
Töiden ja autokoulun ohella olen enimmäkseen tavannut mahdollisimman paljon kavereita. Sen lisäksi ehdin käydä purjehtimassa, Muhussa ratsastamassa, viettää päivän Ruisrockissa ja muuttaa uuteen asuntoon. Välillä on ollut stressaavaa ja kiireistä, ja joskus olen kaivannut takaisin Kanadaan. Nyt kun loma hupenee kovaa vauhtia, huomaan kuitenkin että Suomessa on ollut todella kivaa. Tulee taas kova ikävä kun pitää lähteä. Ja onhan tännekin osunut sentään pari hellepäivää!
2 kommenttia:
Käytiinhän me estekurssillakin toukokuussa. Mutta kiirettä on ollut! Kesällä ei aika riitä mihinkään. Minullakin jäi suurin osa suunnitelluista jutuista tekemättä. /Ä
Ehkä ongelma onkin, että on liikaa mitä pitäisi tehdä. Vaikka saisi aikaan paljon, silti jää yhtä paljon tekemättä.
Lähetä kommentti