Tämä lintu irroitettiin verkosta, johon se oli lentänyt.
Tiedot kirjattiin talteen ja kaikki kerääntyivät ottamaan kuvia.
(Tuo tyttö jolla on aurinkolasit on meidän opettaja.)
Tiedot kirjattiin talteen ja kaikki kerääntyivät ottamaan kuvia.
(Tuo tyttö jolla on aurinkolasit on meidän opettaja.)
Global environment kurssilla opimme Maan eri systeemeistä ja miten ne vaikuttavat toisiaan. Miksi Brasiliassa on kosteata ja Saharassa kuivaa, miksi Eurooppa on lämpimämpi kuin Amerikka, miten meren kierto muuttuu jos ilmasto lämpenee, onko meillä tarpeeksi makeata vettä.. Jos ymmärtää Maan systeemit, voi löytää vastauksen kaikkiin näihin kysymyksiin, mutta jo yksittäiset systeemit (meren kierto, ilmakehä...) ovat vaikeita ymmärtää. Vielä sekavammaksi menee jos pitää yhdistellä niitä ja nähdä yhteisvaikutukset. Tämä on kuitenkin yksi lempi kursseistani, koska on antoisaa ymmärtää miten planeetta toimii. Sen lisäksi kurssia opettaa kolme todella mukavaa proffaa, jotka aina viihdyttävät luennoillaan.
Society and environment käsittelee ihmisten vaikutusta ja yhteiseloa ympäristön kanssa. Olemme puhuneet metsien hakkuusta, väestön kasvusta, siitä miten ihminen on kokenut luonnon menneisyydessä. Mielenkiintoisia aiheita, mutta opettaja on nuori ja kokematon, eikä oikein innosta. Tällä kurssilla on kuitenkin myös kolme proffaa, ja tämän ensimmäisen alue taitaa olla pikkuhiljaa käsitelty.
90 000 vuotta ihmisten synnyn jälkeen meitä oli 5 miljoonaa.
10 000 vuotta sen jälkeen ihmisiä oli miljardi.
200 vuotta sen jälkeen ihmisiä oli 4,5 miljardia enemmän.
10 000 vuotta sen jälkeen ihmisiä oli miljardi.
200 vuotta sen jälkeen ihmisiä oli 4,5 miljardia enemmän.
Käyn myös kemian 1. kurssia, jota en päässyt ensimmäisenä vuonna läpi. Nyt kurssia opettaa eri proffa, joka aloitti käymällä läpi mistä atomit koostuvat ja mitä mooli tarkoittaa. Ihan positiivista. Kerran viikossa meillä on kolmen tunnin labra, ja kerran viikossa ylimääräinen tutorial, jossa käydään läpi kysymyksiä kirjasta.
Mikroekonomian kurssista taisin mainita jotakin aikaisemmin. Tämä on ollut tosiaan yllättävän mielenkiintoinen kurssi, jonka jokaisen pitäisi mielestäni käydä. Käsitteet eivät ole mitenkään vaikeita, mutta enpä ole koskaan ennen edes miettinyt miten verot toimivat. Ja nyt ymmärrän vähän paremmin tapaa, miten Ilkka ajattelee.
8 kommenttia:
Tää on musta loistavaa,että yliopiston kurssilla voi mm oppia oman veljensä ajattelumaailmaa. Huuh, vaikuttaakohan kansis noin syvällisesti ajatteluun?!? Todennäköisesti kyllä. En tiedä onko se positiivista vai ei.
Tuo populaatiokäyrä näyttää todella hurjalta. En ole sitä koskaan noin konkreettisesti tajunnut. Voitko tosiaan ottaa niitä eläimiä kiinni? Paljain käsin vai? Jonkun lepakon tai linnun? Niillä on ne käpälät ja hännät ja kynnet... yäh
Kuvaa varmaan minun ajattelumaailman köyhyyttä, mutta kun katsoin valokuvaa suurena, opettajallasi näytti olevan sama sormus kuin minkä minä ostin Ste-Annesta! Tekeekö se minusta edes hitusen ympäristöystävällisemmän?
Kuulostaa mielenkiintoisilta kursseilta. Varsinkin se missä opitaan meren, tuulen ja muiden sellaisten yhteisvaikutuksista ja ilmastosta.
Pitäisi laittaa toi väestönkasvu logaritmiselle asteikolle, sehän ei ole lineaarinen prosessi. On kyllä ollut dramaattista kasvua viime aikoina. Aika samanlainen käppyrä kai tulisi myös pitkästä aikasarjasta BKTtä tai elinaikaodotteesta.
Lintuja ei saanut ottaa itse irti verkosta, mutta matelijoiden käsittelyyn ei tarvitse kamalasti koulutusta. En tiedä tevekätkö korut ihmisestä ympäristöystävällisen... vähän epäilen :D
Se tuossa väestökasvussa onkin ihmeellistä. Teoriassa mikä vaan populaatio voisi kasvaa J-käyrän malliin (onkohan toi oikea termi..) jos on loputtomasti ruokaa jne. Käytännössä kuitenkin muiden lajien kasvukäyrät ovat S-mallisia ja pysyvät suunnilleen tasapainossa ympäristön kantokyvyn paikkeilla.
http://www.agen.ufl.edu/~owens/age2062/lect/lect_27/39_07.GIF
Teknologian avulla olemme luoneet keinotekoisen kantokyvyn.
Lancet julkaisi juuri vaestokehityksesta mielenkiintoisen artikkelin josta lyhennys Duodecimista:
Jos eliniänodotteet jatkavat nousua kuten ennustetaan, yli puolet rikkaissa maissa 2000-luvulla syntyneistä saattaa elää yli satavuotiaiksi, arvellaan Lancet-lehdessä julkaistussa katsaustutkimuksessa.
Pitkään elävät pysyvät myös aiempaa kauemmin itsenäisinä ja toimintakykyisinä, koska monet vakavat sairaudet osataan hoitaa varhain ja tehokkaammin kuin ennen. Jatkossa eliniän kasvu tuleekin yhä enemmän iäkkäiden terveydenhuollon parantumisesta.
Vaikka väestön terveydentila ei parantuisi nykyisestä, pitkäikäisimpien maissa kuten Ruotsissa, Japanissa ja Espanjassa yli kaksi kolmannesta vauvoista tulee elämään yli 75-vuotiaiksi.
Noususuunta alkoi 1840-luvulla eikä näkyvissä ole mitään, mikä muuttaisi kehityksen, tutkijat kirjoittavat. Kasvu ei myöskään ole hidastunut, mikä viittaa siihen, ettei yläraja ole vielä lähellä.
Pelkästään 1900-luvun aikana länsimaiden asukkaiden odotettavissa oleva elinikä on kasvanut hämmästyttävät 30 vuotta. Kun 1950-luvulla naisen todennäköisyys elää 80-vuotiaasta 90-vuotiaaksi oli 15 % ja miehen 12 %, vuonna 2002 luvut olivat 37 % ja 25 %.
Kehityksen myötä länsimaiden väestöt tulevat väistämättä vanhenemaan ja pienenemään, mikä on valtava haaste maiden terveydenhuollolle ja taloudelle. Tutkijat ehdottavat yhdeksi ratkaisuksi työurien pidentämistä ja keventämistä.
Uutispalvelu Duodecim
(Lancet 2009;374:1196–1208)
www.lancet.com
Kaikki sinun opiskeluusi liittyvä tuntuu tosi ihanalta - enemmän hyviä, kivoja, mielenkiintoisia asioita kuin mitään työtä, minkä lisäksi sinusta tulee se ihminen
meille, joka jotakin ymmärtää tästä kaikesta.
Lähetä kommentti