keskiviikko 4. marraskuuta 2009

Kirjastossa

Eilen oli mikroekonomian toinen tentti, joka tuntui menneen huonommin kuin ensimmäinen. Tiesin materiaalin mielestäni yhtä hyvin, mutta viimeiset 2 kysymystä oli pitkiä, enkä ollut varma miten niihin piti vastata. Ensimmäisessä piti selvittää kuinka paljon intialaista ruokaa Apu syö jos ravintolassa on tietty tarjous, ja toisessa piti laske optimaalinen rokotusmäärä annettujen kuolematilastojen mukaan.

Nyt olen kirjastossa käyttämässä koulun internettiä kun mun ei toimi. Ilmeisesti koko Quebecissa on nyt joku ongelma että vain tiettyjen palveluntarjoajien (onkohan oikea sana?) internet yhteys toimii. Melkein kaikki kouluun liittyvä tehdään koneen ja internetin kautta, joten pitää toivoa että ongelma korjataan pian!

Yhdellä kurssilla aina kun kirjoitetaan paperi, meidät jaetaan pieniin ryhmiin joissa jokainen lukee toistensa paperit ja sitten pidetään tapaaminen. Pari opiskelijaa ja proffa tapaavat ja jutellaan siitä miten kaikkien aiheet (toistaiseksi aiheena on aina ollut tietty eläinlaji) liittyvät toisiinsa. Huomenna on yksi tällainen tapaaminen, joten nyt luen muiden papereita ja muistutan itseäni kaikesta mitä tiedän ahmasta. Tiesittekö te, että ahmat syö lähinnä hirviä ja poroja, mutta harvemmin metsästävät itse? Toinen jännä oli, että jokaisella ahmalla on oma reviiri, joka saattaa olla jopa 900km2.

7 kommenttia:

Ukki kirjoitti...

Aika laajalla skaalalla tuntuu opiskelusi etenevän: yhtenä päivänä mietitään rokotuksia ja intialaisten ruokailua, toisena syvennytään ahmojen elämään. Ajatteluanne selvästi revitään ulos uomista.

Karina kirjoitti...

On todella hämmästyttävän laajat kurssivalikoimat teillä! Ja tuntuu että mihin hyvänsä noista asioista voisi perehtyä syvemmin. etenkin tuo ympäristö / terveystalous kiinnostaa minua kovasti ja toivon että se ala kehittyy. Terveystaloustieteelliset tutkimukset vaaditaan nykyään jokaiseen FDA;n ja EMEAn hyväksymään lääkkeeseen, ongelma on ettei ole tarpeeksi osaavia health economisteja!

ilkka kirjoitti...

Mun kokemuksen mukaan kansiksen essee kysymyksiin kuuluu vastata lähinnä kaavoilla ja numeroilla. Syvällistä pohdintaa Apun kulinaristen preferenssien kulttuurihistoriallisesta taustasta ei tarvita, vaan pitää vaan syöttää ne hinnat hyötyfunktioon ja optimoida. Jos derivoi tehokkaasti, koko vastaus voi mahtua yhdelle riville. Toki eri arvostelijoilla on eri vaatimukset.

Ahmoista en tiennyt kumpaakaan faktaa.

pia kirjoitti...

Kyllä vastauksen pitäisi olla aika yksinkertainen, en vain tiennyt miten lähestyä kysymystä. Tänään luennolla käydään koe läpi niin sitten näen oikean vastauksen.

Ekonomia (kuten viime vuonna tilalstotiede) tuntuu olevan aine, joka on suht-hellpoa kunhan ajattelee loogisesti. Mutta jos miettii turhan paljon tai lukee kysymyksen väärin, joutuu pulaan.

Monilla kursseilla huomautetaan, että tärkeintä opiskeluissa on juuri että osaa yhdistää eri aiheita toisiinsa. Miten ekonomiassa ajatellaan ympäristöä, miten yhden kurssin aiheet liittyvät toiseen kurssiin.

Mikko kirjoitti...

Tuo Ilkan kommentti voisi masentaa monet. "Pitää vaan syöttää ne hinnat hyötyfunktioon ja optimoida. Jos derivoi tehokkaasti, koko vastaus voi mahtua yhdelle riville." Selvähän se.

Karina kirjoitti...

Totta, ekonomisti voi masentaa. Minä aloin kyllä pohtia Apun ruokahalua ja yleistä terveydentilaa, onko vegaani vai non-veg ja asia laajeni. Ja sitten poika sanoo kuivasti että kun tarpeeksi derivoi, vastaus on rivin mittainen. Luulen että siinä on syy miksi ympäristön ja tulevan suunnittelussa on hyvä olla moniammatillisia tiimejä. Minulle on selvinnyt jo hyvin kirkkaasti ettei lääkärit - vaikka asiantuntijoita ovatkin - voi ratkaista edes terveydenhuollon ongelmia yksin.

pia kirjoitti...

Ei ei, ei siihen mitään syvällisiä pohdintoja tarvittu. Oli annettu Apun willingness to pay per ateria, mutta ongelma oli että minä (ja ilmeisesti suurin osa luokasta) oli ymmärtänyt kysymyksen väärin.