Heipä hei taas! Mahdan olla maailman huonoin bloggeri ja pahoittelen siitä ihan valtavasti. Aika on kulunut täällä mahdottoman nopeasti, etenkin kun kokeet alkoivat kuun alussa. Käyn nyt neljää kurssia (syksyllä oli viisi), ja koulun puolesta ainakin vuosi on alkanut hyvin. Sain tällä viikolla 3/4 koetta takaisin, ja tänään alkoi kevätloma, joka tarkoittaa että lukukausi on puolessa välissä, joten ajattelin vihdoin käydä läpi mitä nyt opiskelen.
Evolution and phylogenetics on yksi peruskursseista, joka kuuluu melkein kaikkien ohjelmaan. Koska oikeastaan kaikki luonnossa perustuu evoluutioon, sitä käydään läpi melkein kaikilla kursseilla, joten käsitteet ovat olleet tähän mennessä tuttuja. Tämä kurssi on kuitenkin mielenkiintoinen koska perehdytään vähän tarkemmin lajien kehitykseen ja käydään läpi erilaisia oikeita esimerkkejä. Opettaja on nuori, ehkä 30v, ja tekee käsittääkseni jotain tutkimusta koululla, joka sopii ihan hyvin tällaiselle vähän "yksinkertaisemmalle" kurssille. Koe oli ihan reilu, vaikka opettaja haki jotain tiettyjä sanoja jotka jäivät multa puuttumaan. 79% on kuitenkin McGillissä todella hyvä ja B+/A- raja sopii mulle ihan hyvin.
Lainaan suoraan kokeesta pari mielenkiintoisempaa vastausta:
In the 1950's, pollution from a battery factory caused cadmium and nickel levels in the Foundry Cove in New York to be the highest in the world. Genetic resistance to these heavy metals arose in the Foundry Cove worm population within 30 years. As an experiment, non-resistant worms from the South Cove population were raised in low levels of nickel, and after only 3 generations, the population was 2/3 as Ni-resistant as the Foundry Cove population. In 1995, the Foundry Cove was cleaned of heavy metal pollution, and by 2002 the whole worm population had lost its resistance. Tämä siis esimerkkinä siitä, miten evoluutio voi tapahtua nopeasti ja jopa silminnähtävin.
Male swordtail fish have a long sword-like tail that gives them an advantage in mate selection, as females prefer males with longer and more elaborate tails. They are very closely related to platyfish, which have simple caudal fins (pyrstö). In an experiment, swordtail caudal fins were surgically attached to platyfish males, and without exception, females preferred the males with sword-tails despite there being no pre-existing sexual selection for elaborate tails. The same types of results have been found especially in birds, where females prefer males with elaborate head feathers. Tämä esimerkki kuvastaa taas sitä, miksi monissa eläinlajeissa uros on näyttävä/iso/värikäs. Joskus värikkyys kuvastaa terveyttä, esimerkiksi hyvä ruokavalio värjää jotkut kalat (karpit) oransseiksi, kun taas
jonkun linnun kasvot ovat kirkkaamman keltaiset mitä vähemmän bakteereja. Joskus taas naaraat yksinkertaisesti mieltyvät harvinaisempaan ulkomuotoon (rare-male effect).
Kaksi muuta kurssia pohjautuu vahvasti evoluutioon, joka on etenkin lukemisen kannalta hyvä asia. Eläintieteen kurssi (organisms 2 on vähän epämääräinen nimi kurssille) on ehkä muille vähemmän mielenkiintoinen, enkä siitä paljoa aiokaan kertoa. Kurssilla koitetaan oppia jotain kaikista eläimistä. Ei mennä laji-tarkkuuteen, mutta opitaan erottamaan luokkia toisistaan - mikä tekee nilviäisen, mikä erottaa sienieläimen polttiaiseläimestä, missä vaiheessa eläimillä rupee olemaan pää ja sisäelimiä..?
Etologia on kuitenkin ehdottomasti lukukauden paras kurssi. Etologia on siis eläinten käyttäytymistiede, ja minusta ihan äärettömän mielenkiintoista. Eläinten käyttäytymistä on helppo tulkita ihmisen näkökulmasta, ja sanoa että mangustit pitävät huolta toistensa pennuista rakkaudesta tai koira juoksee jäniksen perään koska se haluaa leikkiä. Usein käyttäytymiselle on kuitenkin joku merkityksellisempi tarkoitus, joka selviää jos tutkii historiaa ja (kas kas!) lajin ja tavan evoluutiota. Yleensä käyttäytymistavat maksimoivat yksilön eloonjäämistä ja lisääntymismahdollisuuksia. Ryhmässä elävät eläimet tekevät niin, koska kuolisivat muuten (muistaakseni n 70% ryhmästä poistuneista mangusteista kuolee), ja usein kaikki ryhmässä ovat sukua toisilleen, joten vahvin pari voi pitää huolen lisääntymisestä "muiden puolesta", koska heillä on yhteiset geenit. Ampiaiset ovat ehkä paras esimerkki tästä, ja useimmat meistä (teistä) varmaan tietääkin että kuningatar on ainut ampiaispesän lisääntymiskelpoinen naaras. Koira on tietysti suden jälkeläinen, ja useat tavat ovat jääneet jälkeen mm. leikkinä. Kun koira näkee jäniksen, sen luonnollinen reaktio on juosta perään, riippumatta siitä kuka on remmin toisessa päässä tai mitä jäniksen ja koiran välissä on. "Fixed action pattern is a chain of reactions caused by a stimulus, which runs to completion regardless of other factors." Tässä tapauksessa virike on jänis, mutta lelulla voi yhtä hyvin olla sama vaikutus, joskus jopa vahvempi. Toinen puoli etologiaa on oppiminen, joka on myös tosi mielenkiintoista. Jopa kaikkein yksinkertaisimmat eläimet voivat oppia vähintään totuttautumaan ärsykkeeseen, ja onhan se tietysti loogista, sillä oppiminen auttaa aika paljon elämässä. Jos kana pelkää kaikkia lentäviä lintuja, se ei koskaan uskalla tehdä mitään, mutta jos se oppii että vain haukkaa kannattaa pelätä, hyöty on varmaan selvä. Kuten sanottu, etologia on ollut äärettömän kiinnostavaa ja voisin varmaan puhua siitä ikuisuuden, mutta jätän tämän kuitenkin tähän.
Tässä vielä pari linkkiä videoihin, joita olemme katsoneet luennoilla:
Tämä on siis harvinaisen eläinpainotteinen lukukausi, mutta vastapainoksi minulla on vielä integraalilaskennan kurssi. Siitä ei ole juuri mitään kivaa kerrottavaa, mutta ensimmäisestä kokeesta tuli 90%, joka on kuitenkin huomattavasti parempi tulos kuin freshman-vuonna.
9 kommenttia:
Hengästyttävää lukea noin täydellistä kuvausta kursseista. Jotenkin aiheet tuntuvat ihan konkreettisilta ja ymmärrettäviltä, mutta sitten taas ei lainkaan. On hienoa että aiheet ovat mielenkiintoisia ja opetuskin innostavaa. Alkaa varmaan hiljalleen selkiytyä sekin mihin myöhemmin keskittyy enemmän.
Tekeekö opiskelijat jotain tutkimusprojekteja siellä joko yliopistossa tai ulkopuolella vaikkapa kesäloman aikaan?
Vaellat kyllä opinnoissasi elämänpiirissä joka on ainakin minulle jokseenkin vieras. Hyvä näin, laajeneepa vaellustasi seuratessa omakin maailmankuvani.
Hei, ei tarvitse olla yhtään pahoilaan, laatu korvaa määrän. Näitä tarinoita kannattaa odottaa, kaikesta huomaa että sinun maailmasi on paljon avarampi kuin metri oman navan ympärillä, ostoksissa, vaatekaapissa ja meikeissä kuten monilla ikäisilläsi.
Vaikka usein tuleekin kurkattua josko jotain olisi :-). Kiitos taas kerran mahtavasta ja kiinnostavasa jutusta. / Mii
KIIIITOS! - Nythän tuli joka-aamuiselle ja-iltaiselle Terveisiä Mäkistä-pettymykselleni mahtava korvaus. Sinun erikoistumistasi on sangen mahtava seurata, vaikka kaikkea tietoasi ei osaisikaan ottaa sisäänsä. Saako taas kerran sanoa, että viestiesi ei TARVITSE olla pitkiä, kunhan on pienikin elonmerkki!
Täällä jäätyy - kuinka siellä?
-
Muistatko, että meillä oli noita samoja miekkapyrstöjä. Alunperin niitä oli vain muutamia ja kaikki paitsi yksi taisi vielä kuolla. Se jäljellejäänyt olikin sitten raskaana ja saatiin muutamassa kuukaudessa demonstraatio sukurutsauksen vaikutksista kun sen jälkeläiset rupesivat lisääntymään oikein tosissaan. Lopulta suurin osa kaloista oli enemmän tai vähemmän epämuodostuneita.
Hauskaa muuten, että Pirkon blogin aktiivinen kommentoija, Pii (jota me emme tietääksemme tunne) on ruvennut myös sinun blogisi kommentoijaksi. Kivaa!
Heh, tästä taisi tosiaan tulla vähän pitkä. Tuntuu vaan vaikealta selittää opiskeluita lyhyesti. Etenkin kun omasta mielestä on niin paljon kiinnostavia juttuja joista kaikkien pitäisi kuulla. Mutta ihan hyvä jos opiskelut vähän konkretisoituu, opinnot kuitenkin oikeastaan tekevät opiskelijan elämän.
Oliko meillä juuri noita miekkapyrstöjä? Oltaisiin voitu tehtä jotain tieteellisiä kokeita niiden kanssa! :D Muistan kyllä että oli miljoonakaloja, jotka ovat myös usein esimerkeissä. Molemmat noista muuten synnyttää eläviä kalasia, joka on aika harvinaista, vaikka tulikin meille harvinaisen tutuksi!
Ai ja vielä Mummun kysymykseen: täällä on ollut oikeastaan aika lämmintä. Mulla näkyy koneella Helsingin ja Montrealin lämpötilat, mutta Helsingissä tuntuu aina olevan melkein 10° kylmempää kuin täällä. Nurinkurista.
On vaan pakko jatkaa näitä sääkommentteja: arktiset olot yhä pysyvät. Ellei Niñaa olisi, kääriytysin filttiin enkä ainakaan menisi turhaan ulos. Näin paljon lunta oli silloin pienenä Veitsiluodossa, jossa tuuli ei ikinä ollut näin ilkeä. Tietysti silloin naamakin oli nuorempi eikä tarvittu kommandopipoja. Koirilla on ihanaa ja kyllä ihminenkin nauttii, kun kömpii vatsaansa myöte
hangissa ja huomenna taas on avattava kulkupolut pehmeään uuteen lumeen.
Lähetä kommentti