perjantai 26. maaliskuuta 2010

Elämää lehmien parissa

Huhtikuu alkaa viikon päästä. Mitä ihmettä??? Taas on aika kadonnut jonnekin ihan huomaamatta. Viimeksi kirjoitin, että olin aloittamassa työt farmilla, nyt olen ollut siellä jo useamman kerran. Ensimmäiset pari viikkoa kävin kolmisen kertaa viikossa, jotta oppisin mitä siellä tehdään, ja nyt olen sopinut että käyn töissä maanantaisin kunnes koulu loppuu. Tällä hetkellä ei ole sen enempää tarvetta.

Maanantaisin ajan siis koululle jotta pääsen heti koulun jälkeen (14.30) farmille. Normaalisti iltavuoro alkaisi klo 12 tai 13, mutta tällä hetkellä en pääse aiemmin, joka ei nyt haittaakaan koska iltavuorossa on kaksi muuta joka tapauksessa. Olen farmilla maitopuolella, eli työskentelen vain lehmien parissa. Meillä pidetään n. 80 lehmää, joista osa on aina raskaana, vasikat ovat ulkona ja nuoret lehmät ja sonnit erillisissä huoneissa. Tämä on tutkimusfarmi, jossa päätavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon maitoa. Kuulin juuri että meillä on Kanadan tuottoisimpia lehmiä. Tekemiset vähän vaihtelee riippuen päivästä, ajasta, mitä haluaa tehdä, kuka muu on töissä, jne. "Maitovuorossa" ensin siivotaan nuorten lehmien karsinat; laitan automaattisen lastan päälle joka työntää liat viemäriin, ja katson ettei kukaan jää alle. Sen jälkeen "scrape down", eli lypsävien lehmien karsinoiden nopea siivous. Pitää vaan katsoa, ettei karsinoissa ole mitään märkää, ja lastalla työntää kaikki ulosteet viemäriin (karsinoiden takana on ritilät, joiden alla viemäri).

Sen jälkeen voi aloittaa maitohuoneessa. Lypsämislaitteet, desinfiointiaine, paperia, roskis laitetetaan kärryihin, putki kiinnitetään maitosäiliöön, ja lypsäminen aloitetaan neljältä. Lypsämässä on yleensä 2-3 ihmistä, ja käytössä on 8 laitetta. En ollenkaan tiennyt mitä odottaa lypsämisestä, se vaatii harjoittelua mutta on oikeastaan aika hauskaa. Ensin pitää puhdistaa utareet ja käsin lypsää jotta näkee onko maidossa mitään epäpuhtauksia. Sen jälkeen kone kiinnitetään putkiin, laite päälle ja utareihin kiinni. Sen jälkeen voi siirtyä seuraavaan lehmään kunnes laite irroittaa itsensä tai lehmä potkii sen pois. Joskus sattuu kohdalle huonotuulinen lehmä, joka potkii laitteen pois 5 kertaa, ja joka kerta laite pitää puhdistaa ja aloittaa uudestaan. Ja varoa ettei tule kaviota kasvoihin. Viimeisenä lypsetään tuoreet lehmät, jotka ovat juuri synnyttäneet. Niiden maito ei mene tankkiin, vaan erilliseen paaliin vasikan juotavaksi. Lypsämisen jälkeen kärryt puretaan ja maitohuone laitetaan taas kuntoon, kaikki välineet putsataan ja laitetaan putkien ja laitteiden pesu päälle. Lopuksi vielä pitää laittaa ruokaa lehmille, katsoa että kaikkialla on "siistiä", ja ovet on lukossa. Ja päivä loppuu joskus 9 ja 10 välillä.

Toisessa vuorossa autetaan lypsämisessä, mutta sillä välin kun toinen hoitaa maitohuonetta, syötetään/juotetaan vasikat heti alkuun. Jotkut vasikat saavat ternimaitoa pullosta, sitten maitoa tai tekomaitoa pullosta, ja lopulta opetetaan juomaan ämpäristä. Ämpäristä juominen onkin yllättävän vaikea asia pienelle vasikalle, niille on vaistomaista imeä, joten pitää tunkea sormet suuhun ja houkutella suu ämpäriin jossei vasikka ymmärrä muuten.

7 kommenttia:

Mikko kirjoitti...

Jotenkin tuntuu todella hauskalta ajatukselta, että olet töissä jossain navetassa. Et ole varmaan ennen edes nähnyt lehmää lähe.ltä, paitsi ehkä Intiassa käydessäsi.

Paljonko nuo ennätyslehmät lypsävät kerralla? Kuulin juuri viime viikolla, että tavallisista intialaisista lehmistä saa litran, korkeintaan kaksi kerralla (siis yhteensä 2-4 litraa päivässä). Nyt on kuulemma kova juttu jotkut "hybridilehmät" (kummallinen nimitys, ihan kuin olisi jotain lehmän ja jonkun muun elukan risteytyksiä?), josta saa jotain 6 litraa kerralla.

PS. Minusta lehmät eivät kuulu kavioeläimiin, joten lehmän jalkoja kutsutaan jollain muulla nimityksellä.

mu kirjoitti...

Olihan siinä lehmähommia kerrakseen !! En ollut tuntea sinua siinä lehmänlannan joukossa. Olisikohan tuo puuha sovellettavissa myös Intiaan Hand-in-Handin lomassa? - Tulen Juuri Caloniukselta, jossa täkäläiset lapset olivat lounaalla, ja jossa sain pullakahvit ja moikata huomen aamulla taas lähtevää rakasta miniääni. (Minä en kyllä pistäisi
sormiani vasikan suuhun! raukkis!)

mu kirjoitti...

P.S. Ne on kai sorkat.

Karina kirjoitti...

Minun Leena-tätini oli 1917 syntynyt kaupunkilaistyttö joka meni maatalouskouluun ja teki elämäntyönsä Suomen Ayshire-yhdistyksessä, siis lehmien parissa ja tiesi kaiken lehmistä. SItä on suvussa.

Hirveästi hommaa tuossa navettatyössä! Mutta onhan se hauskaa opiskelun vastapainoksi. Taitaa siinä olla jotain samaa kuin Kivelän sairaalassa... kaiken pitää olla tiptop-puhdasta.

Löytyyköhän toukokuuksi jotain myös? Ainakin vasikat päästetään ulos temmeltämään?

pia kirjoitti...

Sorkat ihan totta! Kavio ei kuulostanutkaan oikealta, mutta englanniksi molemmat on hoof.

Koneet on hienoa teknologiaa ja kertoo kuinka nopeasti maitoa tulee ja kuinka paljon. Muistaakseni isoimmat luvut on jotain 30 litraa / kerta, eli tuore lehmä tuottaisi kuutisenkymmentä litraa päivässä, hieman enemmän kuin Intialaiset kulkulehmät..

Tässä työssä on ihan oikeasti paljon samaa kuin sairaalassa. Vuorotyötä, jossa pitää aina olla puhdas ja varoa missä kulkee, käyttää työvaatteita ja -kenkiä, laittaa ruoka ja kuljettaa kärryjä. Erona vaan että potilaat ovatkin lehmiä, nekin aika saman tyyppisiä.

Toukokuussa pitäisi olla ihan riittämiin tekemistä, tosin vasikat ovat olleet ulkona jo melko pitkään, en tiedä millä perusteella ne ei jäädy.

Mikko kirjoitti...

Dementtivanhukset eivät varmaan potki. Muuten niistä ja lehmistä voi olla yhtä paljon juttuseuraa.

Ukki kirjoitti...

Kunhan jatkat vielä maidon matkan seurantaa meijeriin tulet sukujuuriesi vahvalle alueelle. Isäni aikoinaan oli vahvasti mukana uudistamassa suomalaista emmentaljuuston valmistusta, minäkin nuoruudessa kiertelin USAssa meijereitä ja meijerikoneteollisuutta,