Ihan pieni "jännä" juttu minkä opin vähän aikaa sitten luennolla. Harva meistä on varmaan miettinyt, miksi pöllöt ovat sen värisiä kuin ovat. Nehän ovat hereillä lähinnä yöllä ja varhain aamulla, jolloin ei tarvitse sulautua ympäristöön, koska mikään eläin ei muutenkaan näe juuri mitään. Pöllöjen väritys on silti naamioitumista varten, suojaväri variksien varalta. Varis ja pöllö on perinteisiä vihollisia (kuin kissa ja hiiri? Jänis ja kilpikonna?) - varikset ei yksinkertaisesti siedä pöllöjä alueelleen. Jos varis näkee pöllön, se kutsuu kaverinsa mukaan ja yhdessä koko sakki kiusaa sitä kunnes jompi kumpi osapuoli kyllästyy ja lähtee pois. Pikkulinnut tekee tätä myös, koska keskellä päivää pöllö ei ole metsästys-tilassa - tosin niillä on ehkä suurempi riski tulla syödyksi. Ensi kerralla kun kuulet tai ison joukon variksia rääkyvän keskellä päivää, voit todeta että ne ovat todennäköisesti löytäneet itselleen pöllön kiusattavaksi.
Muutkin kuin pöllöt saavat varoa variksia - tässä varikset jahtaavat haukkaa.
Olen ruvennut muuten kunnioittamaan variksia (ja muitakin lintuja) todella paljon, vaikka ennen ne ovat tuntuneet jotenkin inhottavilta. Varikset ja korpit on mitä viisaimpia eläimiä, osaavat tehdä vaikka mitä. Heittävät pähkinöitä tielle niin, että autot ajaa päältä ja rikkoo kuoren, ja osaavat tehdä koukun suorasta välineestä nostaakseen herkun putkilosta. Tietysti varisten viisaudesta on ihmisille harmia, kun osaavat myös murtautua roskiksiin ja kuulemma myös varastaa kaloja nostamalla kalastajan siiman vedestä.
12 kommenttia:
Nyt tuli erimielisyyden aihe. Täällä kuhisevat sadat varikset eivät todellakaan herätä sympatiaa - ja auki murretut roskapöntöt lumeen räjähtäneine saasteineen usein pilaavat ihanan aamutunnelman. Siis, olen taatusti
pöllöjen puolella. Kiva juttu silti
Onko niin että inhottavat eläimet on kaikkein viisaimpia? Eikö rottakin ole viisas?
Minä tykkään variksista tai ainakin korpeista. En ole ihan varma kumpia ne mustat linnut ovat, joita on melken aina ikkaunalaudallani töissä. Eivät ne kyllä ole ihan hirmuisen viisaita koska ne luulevat mitä ilmeisimmin peilikuvaansa toiseksi linnuksi. Viettävät päivät siinä ärhennellen ja ikkunaa nokkien. Niillä on useimmiten höyhenet ihan pörhöllä, aivan kuin Josiella kun se tapaa jonkun mielestään epäilyttävän koiran.
Viisaimpia eläimiä ovat koirat (ei Josiet, vaan sudet..), valaat (etenkin delfiinit), elefantit ja apinat. Muissa ryhmissä on tietysti muita viisaita eläimiä - kuten varikset, korpit, ja rotat.
Delfiinit, siat, elefantit ja apinat (mutta ei muut kädelliset) läpäisevät "peilitestin", eli tunnistavat itsensä peilistä. Varikset eivät tosiaan tunnista itseään peilistä tai ikkunasta, ja sen takia varmasti ärhentelevät sun ikkunalaudallasi. Sen sijaan harakka läpäisee kokeen, vaikea sanoa miksi näin.
ps. klassinen peilitesti tarkoittaa sitä, että eläimen otsaan laitetaan täplä, ja yksilö läpäisee kokeen jos osoittaa huomiota tai koittaa poistaa merkin.
Muistaakseni lapsi tunnistaa itsensä peilistä n. 2 vuotiaana.
Josie ei noteeraa peiliä mitenkään
Kokeilitko?
Pentuna Josie ihmetteli peiliä ja koitti leikkiä tai riehua peilikuvan kanssa. Oletan että lopulta eläin yksinkertaisesti tottuu peiliin eikä enää reagoi niihin mitenkään. Voit tietty koittaa laittaa täplän Josien otsaan, tosin ei sitä varmaan kiinnostaisi vaikka huomaisi sen...
Olen laittanut Josien peilin eteen, mutta ilman täplää. Se on vaan katsellut ympäriinsä välinpitämättömästi. Oikeastaan katsonut kaikkialle paitsi peiliin. Jos kääntää sen pään peiliä kohti, se mielestäni tuijottaa peilin läpi.
Pentuna Josiella oli siis vielä toivoa. Nyt on peli menetetty. Hyvä koira se silti on.
Korppien lisäksi meillä on tehdasalueen nurmikoilla kymmeniä kauniin valkoisia siroja lintuja. En ole ihan varma lajinmäärityksestä; ne näyttävät lähinnä silkkihaikaroilta (Egretta garzetta), mutta elintavat viittaisivat lehmähaikaroihin (Bubulcus ibis) kun ne eivät ole edes lähellä mitään kosteikkoja. Niitä on joka tapauksessa kiva katsoa kun kävelen aamuisin parkkikselta toimistolle.
Lajinmääritys tehty: ne ovat lehmähaikaroita, latinaksi bubulcus ibis, englanniksi cattle egret. Tänään töihin tullessa oasin katsoa tuntomerkit: nokka keltainen eikä harmaa kuten silkkihaikaralla; jalat kokonaan harmaat kun silkkihaikaralla jalkaterät ovat keltaiset. Lehmiä ei ole näkynyt tehtaalla pariin kuukauteen, mutta ilmeisesti nurmikot kelpaavat yhtä hyvin kuin laitumet.
Kiitos mielenkiintoisesta blogistasi!
Innoittavaa tekstiä!
Itse kirjoitan mielikuvituksesta omaani.
Kiitos että kunnioitat variksia!
-S
Lähetä kommentti