perjantai 7. toukokuuta 2010

Chicken run

Eilen tuli taas tehtyä jotain kummallista, mitä en ole ikinä ajatellut tekeväni. Pomo kysyi olisiko aamulla aikaa tulla kanalaan siirtelemään kanoja. Olin kuullut kauhutarinoita siitä, kuinka inhottavaa puuhaa se on, pitää raahata rääkyviä kanoja jaloista ja välillä alkaa oksettaa. Myönnyin tietysti kiltisti, eikä se ollut yhtään niin kamalaa kuin ajattelin.

Munantuotantoa varten olevat kanat rupeavat olemaan huonossa kunnossa vuoden ikäisinä, joka näkyy selvästi munan koossa (broilerit on erikseen, ne on herkullisen näköisiä ja elää muistaakseni n. 2kk). Siispä kerran vuodessa kanala tyhjennetään ja kanat viedään teurastajalle. Kaksi tuntia kesti tyhjentää kaikki häkit (yhteensä varmaan nelisensataa kanaa). Pari ihmistä veteli kanoja häkeistä ja ojensi kanakimppuja käteen - niin että molemmassa kädessä roikkui neljä kanaa ja jaloista pidettiin kiinni. Yllättäen kun kanat oli ylösalaisin, ne ei pyristelleet juurikaan, ja vain pari yritti nokkia vaatteita. Kuulostaa raa'alta, mutta ei niitä lintuja oikein säälinytkään.

"Anyone feel like chicken fingers tonight?" "These aren't good enough quality for that.. except maybe McDonald's chicken nuggets."
Ja tänään pomo puhui eräästä lehmästä, joka on ollut sairaana: "If she gets worse, Monsoon may end up at McDonald's."

6 kommenttia:

Ukki kirjoitti...

Reipasotteista koulutusta siellä Kanadassa. Mielenkiintoista nähdä millainen Vauhti-Pia sieltä aikanaan palaa tänne Suomeen.

mu kirjoitti...

Eipä ole elämäsi yksitoikkoista ainakaan ! - Oletko aina ollut tuollainen super-reipas, joka ei pelkää mitään ? Paitsi lehmät myös kanat ovat minusta pelottavia.

Kaarina kirjoitti...

Prinsessaksi kasvatettu tyttö noukkimassa kanakimppuja!

En minä muista että Pia olisi mitään pelännyt.Itki myötätuntoisesti Bambia, Simbaa ja Pientä Merenneitoa kyllä.

Käytkö muuten farmilla suihkussa vai säästätkö kaikki hiuksiin ja vaatteisiin tarttuneet hajut kotiin? Mehän ajateltiin isän kanssa asua sinun 15m2 yksiössäsi parin viikon kuluttua.

Mikko kirjoitti...

Täällä näkee niitä jaloista ylösalaisin mopon kyydissä roikkuvia kanakimppuja. Minä olin aina kuvitellut, että ne ovat jo melkein kuolleita kun eivät juurikaan liiku. Näköjään kanat vaan ovat sellaisia, ymmärtävät ettei kannata pyristellä kun on väärin päin.

Karina kirjoitti...

Onko siellä lehmillä todella nimet? Niinkuin tämä sairasteleva Monsoon? Sehän on tosi söpöä!

pia kirjoitti...

Olen huomannut, että melkein mitä vaan voi tehdä, kunhan sitä kokeilee avoimin mielin. Olen ihan tyytyväinen, etten joutunut repimään kanoja häkeistä, mutta kunhan ne oli käsissä niin ei sitä juurikaan ajatellut. Ja jos laski kädet alas tai kana tippui lattialle, ei ne edes tehnyt mitään! Seisoi vaan paikallaan tyhmän näköisinä.

Pitää varmaan muuttaa tapoja ja käydä töissä suihkussa kun te tulette vierailemaan. Yleensä laitan likaiset vaatteet muovipussiin ja tulen kotiin peseytymään.

Joka lehmällä on numero ja nimi, ja yleensä puhutaankin lehmistä nimellä. Ihan ymmärrettävää sinänsä kun kaikilla on eri luonne ja onhan lehmät kuitenkin enimmäkseen kasvatettu täällä ja ovat siten tuttuja pienestä pitäen.