Olen nyt ollut Kanadassa (ja koulussa) aika tarkalleen viikon. Kouluhan alkoi heti sinä aamuna kun ensi kertaa heräsin täällä. Aikataulujen ja kurssien kanssa on aina paljon ongelmia, mutta yllättäen kaikki lopulta järjestyi niin, että sain kaikki kurssit mitä tänä lukukautena halusinkin.
Ecosystem ecology ("ekosysteemiekologia")
Tämä on vaikein selittää, osittain koska vielä ei olla tarkalleen päätetty, mitä kaikkea tullaan käsittelemään, ja osittain koska aihe on ehkä vähän abstrakti ja monimutkainen. Pääasia, mitä proffa on stressannut, on että opitaan kuinka erilaiset systeemit (vesistö, eläimistö, ravinnon ja kemikaalien kierto, maaperä...) liittyvät toisiinsa. Useilla kursseilla tutkitaan näitä asioita erikseen, mutta nyt tarkoituksena on, että osataan hahmottaa kokonaisuus - miten kaikki on kytketty toisiinsa. Toistaiseksi ei olla puhuttu mistään näistä systeemeistä, mutta ajatus on kuitenkin sama. Ollaan puhuttu mm. yliopiston eri aloista. On kasvi-, eläin-, maaperän ja ilmakehän tutkijoita, geologeja; ja alojen rajat ovat perinteisesti olleet aika selkeät. Mutta totuushan on, että ei ole eläimiä ilman kasveja, kasveja ilman multaa, vettä ja ilmaa. Kaikki liittyy toisiinsa, ja jotta voi ymmärtää mitään, pitää ymmärtää myös kokonaisuutta.
Tähän kurssiin kuuluu parin tunnin vierailu koulun metsään kerran viikossa, jolloin nähdään systeemejä "in action". Nämä alkaa ensi viikolla joten en vielä ihan tiedä mitä ne sisältää, mutta kuten proffa sanoi, on huonompiakin tapoja viettää maanantaiaamu kuin metsässä käpeksien (*onko tämä oikea taivutus sanasta käpeksiä? Spellcheck ei tunnista sanaa ollenkaan...*)
Knowledge, ethics and environment ("tieto, etiikka ja ympäristö")
Tämä on yksi (minulle viimeinen!) pakollisista ympäristön peruskursseista, jota opettaa kaksi professoria. Useimmat ovat aika tiedepainotteisia, mutta tämä on enemmän yhteiskuntatieteellinen/humanistinen kurssi, jossa käsitellään enemmän filosofiaa kuin tiedettä. Ensimmäisten luentojen perusteella vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta, mutta olen kuullut pelkkää negatiivista palautetta ihmisiltä, jotka ovat käyneet kurssin aiemmin. Proffat käyttävät opetukseen valittuja artikkeleita, joita käsittelevät luennoilla. Ensimmäinen artikkeli, mikä luettiin oli "Tragedy of the commons," josta moni on varmaan (ehkä?) kuullut, mutta ei välttämättä lukenut. Kannattaa lukea, minä yllätyin sisällöstä.
Heti ensimmäisellä luennolla tehtiin selväksi, että jos haluaa menestyä kurssilla, kannattaa tehdä joka artikkelista tiivistelmä, ja opetella ne ulkoa. Artikkeleita on 480 sivua.
Phylogeny and biogeography ("fylogenia ja biogeografia")
En todellakaan tiennyt että fylogenia on suomenkielinen sana, Google kääntäjä kertoi. Wikipedia kertoo merkityksen: "tietyn eliöryhmän polveutumishistoria, erityisesti lajien sukupuun muodossa esitetty evoluutiopuu." Biogeografialle löytyi suomisempi suomenkielinen sana: eliömaantiede, joka taas tarkoittaa tasan miltä kuulostaa, lajien levinneisyyden miksi milloin ja miten. Kurssilla siis käsitellään sitä, miten evoluutio ja lajien historia liittyy niiden levinneisyyteen, ja tutkitaan miten tämä käytännössä näkyy eri maanosissa.
Ornithology ("ornitologia")
Eli lintutiede, aika yksiselitteinen. Kurssiin kuuluu retki kerran viikossa johonkin lähellä sijaitsevaan paikkaan, jossa voi tarkkailla lintuja. Yksi kurssin tavoitteista on oppia tunnistamaan lintuja - ei pelkästään tuntea paikalliset linnut, vaan oppia, mitä tuntomerkkejä kannattaa huomioida ja miten löytää oikea laji lintuoppaan avulla. Tänään oli ensimmäinen retki koulun lintuasemalle; ehdimme tutustua niiden toimintaan ennen kuin rankkasade alkoi. Kurssiin myös kuuluu avustaminen tällä tarkkailuasemalla kahtena päivänä, jolloin osallistutaan lintujen pyydystämiseen, rengastukseen ja tietojen kirjaamiseen.
Conservation law ("luonnonsuojelulaki")
Taas aika selkeä nimike. Opitaan kanadalaisista ja kansainvälisistä luonnonsuojeluun liittyvistä lainsäädännöistä. Tämä on myös sen puoleen mielenkiintoinen, etten tiedä juuri mitään lainopista, enkä varsinkaan kanadalaisesta lakisysteemistä. Koska tämä on kaikille ensimmäinen ja todennäköisesti ainoa lakikurssi, käydään läpi myös perusteet. Varmasti ihan hyödyllistä.
PS. Lakikurssi on "vähäarvoisempi" (opintopisteissä) kuin muut, joten sitä on vaan kerran viikossa (2h), muut kurssit ovat 2x1,5h / viikko (+ retket).
PPS. Tuntuu kovasti siltä, että opiskelen aika tuoreita aloja, kun ei löydy "oikeita" suomenkielisiä sanoja millekään.
7 kommenttia:
Tosi kiva kuulla selkokielellä mitä opiskelet. Täytyy myöntää että minun eläin- ja lintu- ja ympäristöharrastukseni on rajoittunut meidän Josieen ja siihen että suunnittelen mitä puita Somerniemen mökillä pitää kaataa.
Onpa uskomattoman monipuolista ja hienoa ohjelmaa. Ette ainakaan ehdi laiskotella, kun on ne eri luontoretketkin saatava mahtumaan. Toistaiseksi sinun opiskelusi on tuntunut aina uuden löytämiseltä - entä lehmät?? Ornitologiasta toivon saavani sinulta sitten pika- kurssin, kun on niin ärsyttävää, että lintuja ei tunne äänestä eikä ulkonäöltä.
Onpa uskomattoman monipuolista ja hienoa ohjelmaa. Ette ainakaan ehdi laiskotella, kun on ne eri luontoretketkin saatava mahtumaan. Toistaiseksi sinun opiskelusi on tuntunut aina uuden löytämiseltä - entä lehmät?? Ornitologiasta toivon saavani sinulta sitten pika- kurssin, kun on niin ärsyttävää, että lintuja ei tunne äänestä eikä ulkonäöltä.
Lehmät on myös mahtuneet aikatauluun. Maanantaisin on vain yksi retki aamulla (metsään), joten sovin että käyn maanantaisin töissä, ja satunnaisesti viikonloppuina. Joka toinen viikonloppu toistaiseksi, vähemmän sitten kun/jos koulutyöt alkavat painaa. Ilmoitan viikonlopun jälkeen miten meni!
Selasin tuon Tradegy of the Commons esseen. Oli tosiaan yllättävä. Siihen viitataan taloustieteissäkin usein (erityisesti tietysti ympäristötaloustieteessä), mutta en ollut lukenut sitä aiemmin. Luulin että se käsitteli lähinnä niitä laiduntavia lehmiä, mutta siinä oltiinkin lähinnä huolestuneita väestönkasvusta. Nykytiedon valossa käsittääkseni aika pitkälti turha huoli, mutta 60-luvulla tilanne näytti kai aidosti erilaiselta.
Minäkin luulin että siinä oli vain kyse laitumista. Millä nykytiedon perusteilla väestönkasvu on turha huoli? Ekonomisteilla on varmaan eri perusteet ja eri käsitys asiasta kuin ympäristöhihhuleilla. Meillä ollaan huolestuneita ja mietitään miten väestönkasvun saa hidastettua ilman että lisääntyminen kielletään.
Minä olin ajatellut kommentoida samaa väestönkasvun kysymystä, mutta en ole lukenut tuota esseetä, joten en tiedä millaisesta väestön räjähdyksestä siinä puhutaan. Joka tapauksessa, nykyistäkään väestöä ei pystytä ruokkimaan nykyisellä ruokavaliolla (kasvisruokaan siirtyminen kai auttaisi kyllä). Ja etenkin, kasvava väestö ja elintason nousu kehittyvissä maissa on kestämätön yhdistelmä. Jo nyt Kiina taitaa olla maailman suurin kasvihuonekaasujen tuottaja, Intia seuraa hyvää vauhtia perässä. Ainoat ratkaisut ovat väestönkasvun hillitseminen, kehittyneitten maitten elintason laskeminen ja teknologiset läpimurrot. Mikään näistä ei varmaan riitä yksin. Tai yksi vaikhtoehto olisi tietysti Linkolan oppien mukaisesti estää kehitysmaitten kehittyminen.
Lähetä kommentti