On vaikea uskoa, että takana on vain 7 päivää koulua. Tuntuu kuin kesä olisi loppunut aikoja sitten. Luennot ei sinänsä ole kamalan rasittavia, mutta tämän lukukauden aikana pitäisi saada 7 kirjaa osittain tai kokonaan luettua kaiken muun työn lisäksi. Olen päättänyt tänä vuonna opiskella "oikeasti," eli yritän pysyä jatkuvasti kärryillä niin, ettei tarvitsisi ahtaa kaikkea stressiä koeviikoille. Olen nyt siis viettänyt suurimman osan "vapaa-ajastani" kirjojen lukemiseen ja muistiinpanojen tekemiseen. Aineisto on ihan mielenkiintoista, mutta ei tämä opiskelu maailman hauskinta puuhaa ole. Toisaalta on hyvä mieli päivän lopussa, kun tietää että on tullut tehtyä jotain hyödyllistä.
Päiväni tuntuu nyt pitkiltä ja täysiltä etenkin koska matkaan joka päivä keskustaan ja takaisin. Olen jo oppinut vähän bussien salaisuuksia. Bussit kulkee 45min välein; ensimmäinen on klo 7 ja viimeinen 18.15. Matka kestää vain puoli tuntia jos välttää ruuhka-ajan ja jos moottoritiellä ei ole mitään onnettomuuksia; muuten matka saattaa hyvinkin kestää tunnin. Siispä pitää optimoida, ottaako riskin että ehtii luennolle juuri kun se alkaa, vai haluaako olla reilusti etuajassa. Minä olen päättänyt olla menemättä 8:30 molekyylibiologian tunneille, jottei tarvitse ottaa aamuseitsemän bussia (katson luennot netistä), joten minun keskustan luennot on keskiviikkona ja perjantaina klo 10:05, sekä tiistaina ja torstaina klo 16:05. Aamulla olen käyttänyt 8:30 bussia, jolloin saavun keskustaan vähän 9 jälkeen, ja on aikaa käydä aamiaisella ja kahvilla ennen luentoa. Illalla käytän 15:15 bussia, ja olen toistaiseksi aina ehtinyt. Olen valmis ottamaan myöhästymisen riskin, koska tämä ei oikeastaan ole luento, vaan tapaaminen ryhmän kanssa, jossa aletaan suunnitella projektia. Toinen asia, mikä pitää huomioida ja tietää, on kuinka täyteen bussi tulee tiettyinä päivän aikoina; toisin sanoen, kuinka ajoissa pitää saapua pysäkille jotta mahtuu bussiin. Aamulla bussi täyttyy nopeasti, samoin 14:30 on suosittu aika kun monilla loppuu koulu. Päivän viimeinen bussi on kaikkein pahin, etenkin koska tämä on ainut ilmainen kyyti Montrealin keskustaan ja takaisin. Itse olen yrittänyt lähteä kävelemään pysäkille 30min ennen kuin bussin on tarkoitus lähteä. Tällöin olen usein ensimmäisten joukossa, eikä minua haittaa ylimääräinen odottelu; käytän tämän ajan lukemiseen. Takaisin tullessa ei ole suunnitteluun varaa. Menen pysäkille luennon loputtua ja otan ensimmäisen bussin mihin mahdun, ellei ole muuta asiaa keskustassa. Talvella asiat tulee tietysti muuttumaan, en oikein usko että haluan seistä ulkona kylmässä puolta tuntia odottamassa bussia...
5 kommenttia:
Kuulostaa järkyttävän organisoidulta ja tehokkaalta! Mutta minusta on silti hauska ajatella että olet myös keskustassa joka on niin hieno paikka. Talvipakkasissa en todellakaan toivo sinun värjöttelevän bussipysäkillä, tuskin kukaan muukaan. Montreal on varmasti maailman kylmin paikka useimpina päivinä talvella!
Jonotetaanko Montrealissa bussipysakilla, vai miksi bussiin mahtuminen riippuu siita miten ajoissa on saapunut pysakille?
Taalla ilmeisesti on ainakin valilla tapana muodostaa jonoja pysakille ennen bussin saapumista. Amerikassa ja Suomessa jono muodostuu bussin ovelle bussin saapuessa, ei ennen sita. Ainakin minun tietaakseni. Taallakin vasta viime aikoina olen huomannut, etta joskus bussipysakin rykelma onkin ilmeisesti ollut jono ja osa jonottajista on katsonut artyneesti, kun uusi jono onkin muodostunut bussin ovelle kun bussi ei pysahtynytkaan alkuperaisen jonon kohdalle.
Yliopiston ymparistossa ei jonoteta, mika varmaan liittyy aasialaisten opiskelijoiden paljouteen. Coogeessa ei myoskaan jonoteta, mika varmaan johtuu muiden ulkomaalaisten opiskelijoiden ja reppumatkaajien maarasta. Jonottaminen on enemman keskustan brittiperaisten pukuihmisten hommaa.
Hienoa jos jonotussysteemi toimii, etenkin jos kaikki eivät tosiaankaan mahdu kyytiin ollenkaan. Muuten voisi joillekin käydä niin, että jäisivät monestakin bussista kun muilla on terävämmät kyynärpäät. Minullehan käy aina niin esimerkiksi teatterin vaatenaulakolla. Vaikka olisin ensimmäisenä paikalla, saan takkini viimeisenä.
Bussi on siis kampusten välillä kulkeva shuttle jota saa käyttää vain McGill ihmiset. Se on ilmainen ja paljon nopeampi kuin julkisia käyttäminen (bussi+metro). Sen lisäksi se pysähtyy niin lähelle koulua kuin pääsee, joten opiskelijat yleensä käyttää sitä. Bussit on muokattuja koulubusseja, eli niihin mahtuu n 50 ihmistä, joka ei aina riitä. Olen joskus saapunut 10min ajoissa, mutta en sitten mahtunutkaan bussiin. Julkisiakin varten joutuu joskus jonottamaan. 211 on ainut, jolla pääsee keskustasta näille seuduille, joten joskus se täyttyy aika nopeasti. Pitää olla ajoissa jos ei halua seistä.
Hienoa, että sentään kohtuullisella jonottamisella voi
olla hyvinkin ajoissa. Taitaa kuitenkin vaatia päivittäistä suunnittelua, joka tietysti pitää aivot virkeinä. Toivotaan, että talvi on armelias jonottajille!
Lähetä kommentti