Ei sittenkään niin kiva lauantai

Eilen piti olla tosi hauska päivä. Tarkoituksena oli mennä University of Guelphiin eläinlääkiksen avoimiin oviin klo 13-16. Yliopisto on puolessavälissä Ajaxia ja Miken työpaikkaa, joten ajattelin, että vien Miken töihin, vietän laiskan aamun ja suuntaan sen jälkeen Guelphiin. Mike aloitti työt maanantaina, ja joutui heti ensimmäisellä viikolla lauantainakin töihin. Vein siis Miken aamulla klo 7 töihin, löysin läheltä aamiaispaikan, jossa söin pannukakkuja ja join kahvia samalla kuin luin sairauksista, joista oltiin tällä viikolla puhuttu töissä. Istuskelin kahvilassa pari tuntia, jonka jälkeen suuntasin lähellä olevaan kauppakeskukseen. Kävelin kauppakeskuksen läpi pari kertaa, etsin joululahjoja, ja seurasin ihmismäärän kasvua aamun mittaan. Lounaan jälkeen kävin vessassa, mutta melkein heti kun astuin vessasta ulos, huomasin että olin jättänyt puhelimen lavuaarin viereen. Vaikka oli ehtinyt kulua vasta alle minuutti, joku oli ehtinyt varastaa mun puhelimen. Ottaen huomioon, että olin jättänyt kameran lentokoneeseen vasta pari kuukautta sitten, ei olisi voinut olla paljon typerämpi olo. Valitettavasti mun tuuri ei ole yhtä hyvä kuin toisten, eikä kukaan palauttanut puhelinta kauppakeskuksen lost and foundiin. Sen jälkeen en tietenkään voinut mennä Guelphiin, koska 1) en ole koskaan ollut siellä, enkä todellakaan osaa reittiä ilman GPS:n apua, ja 2) vaikka tietäisin missä olen, en enää uskalla ajaa ilman puhelinta, siltä varalta että jotain sattuu matkan varrella. Tämä ehdottomasti pilasi päivän, mutta olisihan huonomminkin voinut käydä. Onneksi olin vielä lähellä Miken töitä ja osasin reitin sinne takaisin, ja tavallaan on onni, että puhelin on ehtinyt tippua arvossa aika paljon Windows 8 puhelimien tultua myyntiin, joten rahassa menetys ei ollut mieletön. Silti menetin kivan päivän ja nyt joudun hankkimaan uuden kännykän.

Töitä!

Hei! Anteeksi jälleen ettei täältä ole kuulunut juuri mitään. Vaikkei enää tarvitse juosta luennosta toiseen ja potea huonoa omatuntoa jos vapaa-ajalla ei lue, on stressiä ja kiirettä riittänyt ihan tarpeeksi. Sain työpaikan 8min ajomatkan päässä sijaitsevasta eläinlääkäriasemasta, jossa olen "veterinary assistant". Käytännössä teen kaikkea, mitä eläinlääkärit tai hoitajat ei tee. Otan vastaan asiakkaita, pidän eläimiä sillä välin kun niitä hoidetaan, laitan leikkaussalin kuntoon ennen leikkauksia ja desinfioin välineet jälkeenpäin, otan esille rokotteita, ulkoilutan koiria, pesen pyykit, pidän huolta eläimistä, jotka ovat syystä tai toisesta koko päivän sairaalassa, ja yleisesti ottaen pidän huolta siitä, että eläinlääkärit ja hoitajat voivat keskittyä omiin hommiinsa. Tämä ei siis todellakaan ole työ, johon tarvitaan ympäristö-/luonnontieteiden kandidaattia, mutta koska olen päättänyt pyrkiä eläinlääkikseen, tarvitsen tämän typpistä kokemusta, ja kokemuksesta on ihan kiva saada samalla palkkaa. Työ on ollut hyvin antoisaa ja olen nauttinut siitä tosi paljon. On kiinnostavaa nähdä erilaisia tapauksia, ja joka päivä näkee jotain uutta. Eläinlääkärit ja hoitajat ovat todella mukavia ja aina valmiina auttamaan, etenkin kun tietävät että haluan pyrkiä eläinlääkikseen. Olen päässyt seuraamaan erilaisia leikkauksia, hampaiden hoitoja, tavallisia vastaanottoja, ja jos objektilasilla näkyy jotain (yleensä joku punkkilaji), minut kutsutaan tutkimaan sitä mikroskoopilla. Vaikka tämä ei siis ole koulutusta vastaava työ, eikä palkka ole huikea, olen onnellinen että sain tämän paikan ennen kuin jotain muuta tuli vastaan. Olen varmempi kuin ennen, että tämä on minulle sopiva ala; eläinlääketiede on kiinnostavaa, eikä työn ikävätkään puolet yllättäen haittaa minua. Töiden ohessa täyttelen hakemuksia Britteinsaarilla oleviin eläinlääketieteellisiin, ja yritän selvittää miten voisin hakea Toronton lähellä sijaitsevaan Guelphiin ilman, että joudun maksamaan järjetöntä ulkomaalaisen lukukausimaksua. Hakuprosessi on ollut yllättävän vaikea ja uuvuttava, mutta toivon että asiat selkenee jossain vaiheessa.

Päivä kaupungilla

Sain selvitettyä, että voin käydä Torontossa Suomen kunniakonsulaatissa hakemassa käännöksen suomalaisesta ajokortista, jotta voin saada paikallisen kortin käymällä pelkän ajokokeen. Menimme siis eilen aamulla sitä varten keskustaan, ja vietettiin loppupäivä kaupungilla käpeksien. Se käännöksen hakeminen hoitui nopeasti ja helposti, kesti ehkä 20min. Sen jälkeen laitoin Sports Trackerin päälle, mutten tajunnut, että se sammuu ja koko workout katoaa jos avaa puhelimessa liian monta sovellusta. Pysähdyttiin syömään 10km kävelyn jälkeen, jolloin kävelyreitti katosi puhelimesta. Täältä näkee loput 2,45km, josta ei ole kovinkaan paljon hyötyä. Jos kiinnostaa, voi kuitenkin zoomata ulos ja tutkia Toronton karttaa. Suomen konsulaatti on Bloor St. ja Bay St. kulmassa, kävelimme eilen sieltä yliopiston poikki alas Queen Streetille, ja sieltä suosittuun California Sandwichesiin, josta saa valtavia italialaisia sämpylöitä. Sen jälkeen käveltiin vielä 45min ja hypättiin metroon, joka vei kaupungin laitaan, jonne oltiin jätetty auto parkkiin. Vartin metromatkan jälkeen vielä puolen tunnin ajo Ajaxiin kotiin.

Ei mitään kovin jännää

Täällä menee edelleen ihan hyvin, vaikken ole saanut aikaiseksi kaikkia niitä asioita, mitä piti. Olen hakenut moneen työpaikkaan ja eilen olin ensimmäisessä oikeassa työhaastattelussa. Paikka on 15min automatkan päässä oleva eläinlääkäriasema, jossa tarvitaan receptionistia vastaanottamaan asiakkaita ja hoitamaan laskutusta yms. Haastattelu meni ihan hyvin ja paikka vaikutti tosi kivalta. Saan kuulla ensi viikolla valittiinko minut "kilpailemaan" paikasta toisen ihmisen kanssa. Sain tällä viikolla hankittua paikallisen puhelinnumeron itselleni, mutta en saanut ajokorttia vielä. Pitää ensin soittaa suurlähetystöön ja pyytää kirjettä, jossa vakuutetaan suomalaisen ajokorttini olevan käypä. Muuten ollaan lähinnä vaan tapailtu Miken kavereita ja vietetty aikaa perheen kanssa. Kävimme yhtenä päivänä kävelemässä metsässä, toisena Canadian National Exhibitionissa, joka on state fair tyyppinen tapahtuma, jossa on erilaisia kojuja, huvipuistolaitteita, ruokaa ja pelejä. Tänään syömme ison aterian kotona kun Miken sisko lähtee huomenna aamulla yliopistoon.

Torontossa

No niin, reilun kahden kuukauden Suomessa olon jälkeen, olen taas Kanadassa. Oli aivan valtavan ihanaa. Vaikkei ollut mitään töitä tai säännöllistä tekemistä, koko ajan oli paljon puuhaa ja aika meni taas liian nopeasti. Tapailin ystäviä ja perheenjäseniä mahdollisimman paljon, kävin pari kertaa Helsingin eläinsuojeluyhdistyksessä, kävin mökillä, purjehtimassa, kävelin kaupungilla, söin munkkeja ja muikkuja, hain töitä, ja olin vaan kotona. Se oli todella mukavaa. Tarkoituksena oli tulla pidemmäksi aikaa, jotta ehtisin asettautua kunnolla ja viettää siellä nyt aikaa kun ei voi tiedää miten töistä saa lomaa sitten kun töitä on. Onnistui hyvin, ei ollut kiirettä tai stressiä, mutta ehdin tehdä vaikka mitä.

Kun Mike oli käymässä, ne kolme viikkoa meni taas vielä nopeammin ohi kun jatkuvasti oli kiire paikasta toiseen että ehtisimme tehdä ja nähdä mahdollisimman paljon. Ei tainnut olla edes kolmea tuntia jolloin oltaisi vaan istuttu rauhassa kotona. Silti ei ehditty Tukholmaan tai Lintsille, eikä tavattu kuin yksi kaveri lukioajoiltani. Ehdittiin kuitenkin tavata melkein koko suku, olla purjehtimassa melkein viikko, käydä mokillä, käydä torilla ja kaupungilla monta kertaa, Tallinnassa kerran, ja syödä kaikkia suomalaisia herkkuja (silliä, muikkuja, munkkeja, lihiksiä, toast skagenia, kanttarelleja, ja lukuisia herkullisia marjoja). Meillä oli tosi kivaa, eikä kumpikaan olisi halunnut lähteä. Mike piti Helsingistä kovasti, ja miksipä ei olisikaan tykännyt. Helsinki on oikeasti todella kiva kaupunki, etenkin tietysti kesällä kun ihmiset ovat ulkona ja hyvällä tuulella. Mutta muutenkin, kaikki on suhteellisen lähellä, siellä on kiva kävellä, ja silti melkein mitä vaan voi löytää kunhan tietää mistä etsiä. Me kävimme yhtenä päivänä Espoossa katsomassa meidän vanhoja kotikulmia, ja Olarikin on yllättäen vain 15min matkan päässä keskustassa, joka on oikeasti aika luksusta, etenkin ottaen huomioon, että viimeiset 5 vuotta ollaan asuttu 40-80min matkan päässä Montrealista ja nytkin on lähes tunnin matka Torontoon. Kaikkein parasta oli kuitenkin ihan vaan se, että näki mistä olen kotoisin ja tavattiin minulle tärkeitä ihmisiä. Oli kivaa, että kaikki tuli niin hyvin toimeen ja tuntui pitävän toisistaan.

Kolme viikkoa oli liian vähän, kaksi kuukautta oli liian vähän, mutta aikaa on aina liian vähän sillä lähteminen on aina ikävää. Olen tottunut siihen, että matkustelen Suomen ja Kanadan välillä edestakaisin, mutta nyt en olekaan menossa syksyllä kouluun, joten tällä kertaa lähtö oli erilainen. Oli todella surullista lähteä kun en tiedä, koska pääsen taas takaisin Suomeen näin pitkäksi aikaa. Ollaan kyllä ihan tosissamme puhuttu siitä, että muutetaan joku päivä Suomeen, kunhan meillä on ensin vähän työkokemusta ja Mike osaa edes pari lausetta suomeksi. Nyt on kuitenkin tärkeintä, että aloitamme työelämän ja oman yhteisen elämän. Minä haen eläinlääkikseen tänä vuonna ja ensi vuonna jos nyt ei onnistu, ja vuoden päästä voin hakea permanent residencya Kanadasta, joten on muutenkin ihan fiksua olla täällä. Vaikka on surullista lähteä, odotan ihan innolla sitä, että aloitan uuden elämän. On kiva tutustua uuteen kaupunkiin ja kokea Kanadaa ihan uudella tavalla (Quebec on kuitenkin ihan erilainen kuin muu maa). Lähes 20 vuoden koulunkäynnin jälkeen ajatus töistä tuntuu myös ihan mukavalta. Vaikka opiskelijan elämä onkin aika vapaata ja hauskaa, on kiva ettei vapaa-ajalla tarvitse stressata sitä, ettei ole lukemassa, ei tarvitse valvoa öitä kirjoittaen esseitä tai valmistautuen seuraavan päivän tenttiin. On myös kiva tienata rahaa ja ottaa ensimmäinen askel kohti loppuelämää. Mutta tosiaan, ei huolta, kyllä minä vielä palaan. Aivan kuten aina ennenkin, tulen käymään heti kun pääsen ja se muutto Suomeen on oikeasti ihan vakava ajatus, vaikkei se ihan heti toteudukaan.

Tänään ei tehdä juuri mitään, ollaan vaan ja käydään hankkimassa paikalliset kännykkänumerot. Huomenna alkaa työnhaku ja tällä viikolla pitäisi vielä koittaa saada paikallinen ajokortti ja autovakuutus. Lokakuussa käyn GRE-tentissä, joka vaaditaan eläinlääkikseen, ja marraskuuhun mennessä pitäisi saada hoidettua muut asiat, mitä hakemukseen tarvitaan. Tekemistä siis riittää, ja vaikka kaipaankin takaisin lomalle, niin kai se on, ettei ihminen ikuisesti voi lomailla.

Vielä kerran sanon, että oli tosi kiva kesä kaikinpuolin! Te olette kaikki kovin rakkaita minulle ja on aina ihana nähdä teitä. Hyvää syksyä, nähdään pian!!!

Valmis!

Niin, olen nyt siis valmis! Viimeinen tentti oli viikko sitten, ja olen siitä lähtien ollut töissä lähes joka päivä. Kaikki tentit meni hyvin, mutta odotan vielä mammalogian ja genetiikan loppuarvosanoja. Eilen kävin Ottawassa jättämässä hakemuksen uutta passia varten, mutta muuten en ole tehnyt juuri mitään hyödyllistä. Nyt olen tosiaan töissä aika paljon, vain 3 päivää vapaata ennen kuin 20. päivä on (toistaiseksi) viimeinen päivä. On ihan kiva olla töissä ja viettää paljon aikaa farmilla, vaikkei iltavuoro olekaan maailman näppärin nyt kun Mike on töissä arkipäivinä klo 7-15:30. Herään kuudelta viedäkseni Miken töihin, lorvailen/syön/leivon/siivoan/käyn kaupassa kunnes lähden töihin, tulen kotiin yhdeksän jälkeen, syön, ja menen nukkumaan. Ei siis kamalan jännää elämää, mutta ei tämäkään kauaa jatku.

Miten välttää koti-ikävä

Nyt on enää yksi tentti jäljellä (huomenna aamulla). Kaikki on mielestäni menneet oikein hyvin. Maanantaina oli genetiikan tentti, joka meni paljon paremmin kuin oletin. Sain illalla vielä tietää, että salissa jossa tentti pidettiin, oli palohälytys 11:30 maissa, ja jos ei siihen mennessä ollut valmis, pitää käydä korvaavassa tentissä sunnuntaina. Onneksi olin poistunut ennen tätä, mutta veikkaan, että joku kävi laukaisemassa palohälyttimen, joka on tosi typerää ja itsekästä... Tiistaina oli karjatalouden tentti, joka sekin meni hyvin. Kun ajasta oli tunti jäljellä, orgaanisen kemian proffa iski silämä ja lipsautti pöydälleni lapun: "FDSC 230 final grade: A-." !!! Enpä olisi koskaan uskonut tätä, 4 vuotta sitten en edes läpäissyt orgaanista, ja olen aina luullut vihaavani kemiaa. Kävi ilmi, että kemia on ihan kivaa, en vain ole koskaan ymmärtänyt sitä.

Niin, huomenna on viimeinen tentti, mammalogia, johon olen valmis. Eilen olisi pitänyt silti lukea kunnolla, mutta kun teki mieli karjalanpiirakoita... Olin unohtanut kuinka kauan niiden tekeminen kestää, mutta olihan ne sen arvoisia. Toissapäivänä leivoin vihdoin ruisleipää, joka oli ihan älyttömän vaivatonta; en tiedä miksi kesti näin kauan tehdä. Illalla vielä makaronilaatikkoa päivälliseksi, jota en ole viitsinyt tehdä kun olen ajatellut että se on liian mautonta tai kummallista muiden mielestä. Laitoin kuitenkin reippaasti sipulia ja chiliä mausteeksi niin tuli tosi maukasta vaikkei 100% perinteistä.

Niin, ruuan avulla on helppo tuoda Suomi kotiin ainakin hetkeksi. Mitähän muuta pitäisi lisätä repertuaariin?

Riisipuuro loppui kesken, niin osasta tuli porkkanapiirakoita, jotka on melkein parempia kuin riisipiirakat. Loput on pakkasessa niin ei tällä kertaa mene yksikään pilalle.

En tiedä, tuliko laitettua tarpeeksi hiivaa tai vaivattua tarpeeksi kauan, mutta maku oli ainakin oikea. Isä kuinka paljon sulla kohosi ja kuinka pitkään vaivasit? 

Ei kaunista, mutta herkullista. Kerrokset ei oikein onnistu näin matalassa vuoassa.

Loppu lähenee

En minä jäänyt Torontoon, vaikka blogin perusteella niin voisi luulla. Tulimme takaisin maanantaina ja sen jälkeen onkin ollut jatkuvasti kiire. Viime viikolla oli pari esseetä palautettavana ja yksi esitelmä, maanantaina oli viimeinen koulupäivä, ja eilen ensimmäinen tentti. Eilinen orgaaninen kemia tuntui menneen todella hyvin, ja tänään oli mammalogian labratentti, jossa piti tunnistaa nisäkkäitä pääkallon, kuvan tai turkin perusteella. Sekin meni oikein hyvin. Ensi viikolla on vielä genetiikka, karjatalous (?), ja mammalogian varsinainen koe. Genetiikka huolestuttaa eniten, koska vaikka materiaali ei sinänsä ole välttämättä kauhean vaikeaa, sitä on paljon. Onneksi varmistin, että midterm meni hyvin, joka tarkoittaa sitä, että voin saada kurssista hyvän arvosanan vaikka tämä tentti ei menisikään niin hyvin. Viimeinen tentti on ensi perjantaina, ja aloitan työt taas sinä viikonloppuna. Sitten enää pari viikkoa kunnes saan tärkeitä vieraita Suomesta, ja valmistujaiset on 1.6. Suunnitelmana on olla sen jälkeen vielä viikko töissä, tyhjentää asunto ja pakata kaikki kamat seuraavan viikon aikana, ja lentää Torontosta Suomeen 16. tai 17.6. Aion siis olla kesällä reilut kaksi kuukautta Suomessa, jotta ehdin oikeasti nauttia ja rentoutua (ja etsiä töitä) ennen kuin palaan Kanadaan elokuun lopussa.

Pääsiäinen

Tämä on vaan ihan lyhyt ilmoitus, että olen taas Torontossa viettämässä pääsiäisviikonloppua. Pitäisi olla todella kaunis viikonloppu, ja olen saanut melkein kaikki koulujutut tehtyä ensi viikkoa varten (koulu loppuu viikon päästä ja tentit alkaa 17. päivä). Hyvää pääsiäistä!

Green Careers Week

Tällä viikolla oli koulun "Green Careers Week". En mennyt tiistaina kuuntelemaan luentoa, jossa nainen puhui työstään ympäristölakifirmassa, mutta kävin kaikissa muissa tapahtumissa. Valitettavasti suurin osa oli aika turhia, vaikkakin ihan mielenkiintoisia. Oli työmessut, joissa oli lähinnä quebeciläisiä non-profit järjestöjä, joissa voisi tehdä vapaaehtoistyötä. Sellainen voisi olla ihan hauskaa, mutta minä en puhu yhtään ranskaa, en oikeastaan halua jäädä Montrealiin, ja työstä olisi kiva saada palkkaa. Oli myös pari tapahtumaa, joissa oli ihmisiä puhumassa niiden työstä, miten he löysivät omat työpaikkansa, miten kannattaa valmistautua yliopiston jälkeiseen elämään, jne. Se oli ihan mielenkiintoista; oli hyvä kuulla, että töitä pitäisi löytyä ympäristöalalta hyvin, ja vaikken oikeastaan oppinut mitään uutta, on aina hyvä kuulla uudestaan, miten haastatteluihin kannattaa valmistautua ja työnhakuun suhtautua.

ECO Canada on kanadalainen järjestö, jonka avulla voi etsiä ympäristöön liittyviä töitä. He tekevät myös tutkimusta siitä, miten ympäristöalan työmarketti kehittyy. Torstaina oli luento, jossa viime vuoden tuloksia selitettiin ja ECO Canadan palveluja esiteltiin. Näyttää tosiaan siltä, että ympäristö on nopeasti kasvava ala, ja joka vuosi on enemmän töitä tarjolla.

Minulta usein kysytään, minkälaisia töitä mun tutkinnolla voi saada, ja nyt ehkä osaan vastata siihen tarkemmin. On toki mahdollista mennä minne vaan ja tehdä jotain tieteellistä tutkimusta luonnossa, mutta se ei juuri nyt ole tähtäimessä. Valtiolle voi mennä töihin ympäristöministeriöön (Environment Canada tai Ministry of Environment) tai luonnonvara-osastoon (Natural Resources Canada). Sen lisäksi kaupungeilla on yleensä omat ympäristövirastot, joissa mietitään miten puistoja hoidetaan, minne rakennetaan ja miten varmistetaan, että kaikki kaupungin toimenpiteet ovat mahdollisimman ympäristöystävällisiä. On myös paljon yksityisiä paikkoja joihin voi mennä töihin, ja nämä työpaikat yleistyvät jatkuvasti etenkin, kun alkaa olla enemmän laillisia vaatimuksia varmistaa, että yritykset ottavat huomioon ja minimoivat omat ympäristövaikutukset. Yksi viime vuonna valmistunut tyttö on töissä sementinvalmistajalla, toinen rakennusfirmalla, kolmas kaupunginvirastolla.

Kevät

Viime viikolla satoi lunta. Eilen ja tänään on ollut 20° ja aurinkoista. Ensi viikolla pitäisi taas olla 10° paikkeilla. En tiedä mitä pelleilyä tämä on, mutta tällä viikolla on kesä, ja minä olen todella hyvällä tuulella. Ihmeellistä, kuinka paljon aurinko voi vaikuttaa mielialaan.

Robotti, joka tekee työni paremmin kuin minä

Kävimme eilen ensimmäisellä retkellä Beef and Dairy Production and Management kurssia varten. Kävimme lähellä sijaitsevalla maitotilalla, jossa käytetään robottia lypsämiseen. Tämä ei ole ehkä teidän silmissänne kamalan jännittävää, mutta minusta se oli aivan uskomatonta ja hienoa. Lehmät saavat olla vapaasti navetassa (ehkä 60 lehmää per aitaus), ja käyttävät robottia silloin kun haluavat. Kun utareet alkavat olla täynnä, lehmä kävelee robotin luo ja saa hyvää ruokaa sillä välin kun kone lypsää. Jos jotain epänormaalia tapahtuu, robotti lähettää viestin tilan omistajan koneelle. Eli jos lehmän lämpötila on epänormaali, jos maitoa tulee liian vähän, jos lehmä ei tule lypsättäväksi, omistaja saa heti tietää. En osaa oikein selittää laitetta, joten liitän tähän videon, jossa esitellään miten se toimii. Oikeasti aivan ihmeellinen asia!

Pullapitko

Vai onko se pitkopulla? Toin jouluna takaisin raesokeria, jotta voisin tehdä korvapuusteja ja muita pullia, ja eilen tuli vihdoin leivottua pullapitko. Heräsin aikaisin (8:30), ja ensimmäinen luento oli vasta yhdeltä, joten oli aikaa leipoa pulla ja syödä pari palaa kahvin kera ennen koulua. Hyvä aamu ja hyvä pulla, vaikka unohdinkin rusinat, jotka olin ostanut erikseen juuri tätä varten.

Loma loppui jo

Minulla on töitä viikonloppuna, joten suunnitelmana oli lähteä perjantaina päivällä ja olla Ste. Annessa illalla. Valitettavasti perjantaiksi oli luvattu 10cm lunta, joten lähdimmekin jo torstaina. Ehdimme siis olla Toronton seudulla vain 4 päivää, emmekä ehtineet tehdä paljon mitään. Kävimme kävelyillä, minä sain vihdoin ostettua itselleni pyjamahousut, tapasimme Miken kavereita, söimme hyvin, jne., mutta emme käyneet kaupungilla kertaakaan enkä saanut luettua yhtä paljon kuin toivoin. Oli silti ihan hyvä ja rentouttava loma, ja oli tosiaan hyvä, että lähdimme torstaina. Eilen yhden maissa alkoi rankka lumisade, eikä se ole vieläkään lakannut. Hyvin kummallinen takatalvi. Täällä on ollut hyvin mieto talvi ja viimeiset pari viikkoa on ollut sen verran lämmintä, ettei ole tarvinnut pipoa tai huivia. Luulin kevään jo alkaneen, mutta ehkä talvi tulikin vasta nyt.

Perillä

Tämä on ihan vaan lyhyt ilmoitus, että pääsimme turvallisesti perille Torontoon. Sunnuntaina ei ole paljoakaan autoja liikenteessä ja matka meni muutenkin aika kivasti kun ulkona oli kaunis aurinkoinen kevätpäivä. (Täällä ja Montrealissa on nyt ollut keväinen sää, yleensä nollan paikkeilla ja aurinkoista.)

Kevätloma alkoi

Tällä viikolla oli orgaanisen kemian ja genetiikan tentti. Molemmat tuntui menneen ihan hyvin, joka on hyvä, sillä ne olivat 30% kurssin arvosanasta, ja tiedän, että loppulukukauden materiaali tulee olemaan paljon vaikeampaa.

Tänään alkoi kevätloma, joka merkitsee sitä, että lukukausi on puolessavälissä ja bachelor-tutkintoni viimeiset tentit alkavat alle kahden kuukauden kuluttua. Loppu lähenee hurjaa vauhtia, ja koulu on vienyt sen verran aikaa ja energiaa, etten ole oikein ehtinyt ajatella sitä, että tämä on tosiaan viimeinen lukukausi. Kävin puhumassa opinto-ohjaajan kanssa, joka vakuutti, että Toronton seudulta pitäisi löytyä töitä, mutta aion vielä käydä career advisement toimistossa ja "Green Jobs" rekrytointimessuilla kampuksella.

Kuten sanoin, tänään alkoi kevätloma. Vietän seuraavan viikon Miken perheen luona Torontossa. Loman jälkeen on vielä kaksi tenttiä joihin pitää lukea, mutta viikon aikana pitäisi ehtiä paljon muutakin. Laitan blogiin juttua kun päästään perille.

Hyvä Päivä

Eilen oli hyvä koulupäivä.

Orgaanisen kemian tutorial (tunti, jolla tehdään harjoitustehtäviä) meni tosi hyvin; olen toistaiseksi ymmärtänyt kaiken ja osannut tehdä tehtävät ilman proffan apua.

Dairy and beef production luennolla puhuttiin naudanlihan luokituksesta ja paloittelusta. Suurin osa luennosta meni siis siihen, että katseltiin kuvia lihasta ja mietittiin, mikä tekee naudasta hyvää tai huonoa. Lehmien ja sonnien liha on aina jokseenkin huonolaatuista; nuoren eläimen (hiehon tai härän) liha on sen sijaan mureampaa ja punaisempaa, ja rasva on vaaleampaa. A, AA, AAA, ja prime (Kanadassa) määräytyy sen mukaan, kuinka paljon rasvaa lihassa on. Luento oli aika mielenkiintoinen, ja aivan erilainen kuin mikään muu opiskeluideni aikana.

Mammalogian luennolla opimme nisäkkäiden karvasta. Tämä mammalogia on osottoittautunut todella hauskaksi kurssiksi. Proffa on hyvä - puhuu suurimman osan ajasta, välillä on ajatuksia herättäviä kysymyksiä, ja lopulta esittää lyhyen yhteenvedon tärkeistä asioista. Sen lisäksi nisäkkäistä oppiminen on todella mielenkiintoista; on jännää oppia, mitkä piirteet löytyvät kaikista nisäkkäistä, ja miten erilaisina ne esittäytyvät. Tämä luento käsitteli siis karvaa. Karva on suurin syy nisäkkäiden tasalämpöisyyteen, samoin kuin höyhenet linnuilla. Karva on muutenkin hyödyllistä; väri voi viestittää asioita ja auttaa eläimiä sulautumaan ympäristöön, jotkut karvat ovat erikoistuneet tiettyyn tarpeeseen.

Yleensä kun ajatellaan karvoja, tulee mieleen koirat ja kissat sun muut. Näillä nisäkkäillä on erimittaisia karvoja, joka lisää lämmönerisystä niin, että naali on aivan tyytyväinen -50 asteessa. 

Siilillä suurin osa karvoista muodostaa piikkejä, jotka suoristuvat kun eläimen iho "menee kananlihalle". 

Ryhävalaalla ei ole hampaita, vaan hetula, joka muodostuu samalla tavalla kuin karva...

...ja lämmöneristykseen niillä on paksu kerros rasvaa koko ruumiin ympärillä. (Tämä on poikkileikkaus hylkeen keskeltä)

Useilla nisäkkäillä on myös tuntokarvoja suun ympärillä; eri mittaiset karvat auttavat eläintä tunnistamaan, mitä niiden ympärillä on. Tämä on erityisesti tärkeätä jos eläin viettää paljon aikaa hämärässä tai ympäristössä, jossa asioita on vaikea erottaa näön perusteella (esim. kun pitää etsiä ruokaa lehtipeitteen alta).

Joka luennon alussa kirjoitetaan mitä tiedämme päivän aiheesta, ja mitä haluaisimme oppia. Minun kysymykseni oli: miksi ihmiset ovat menettäneet täyden karvapeitteen, ja miksi karvoja on paljon tietyillä ruumiinalueilla? Tämä on vielä aika kiistanalainen aihe, koska varmaa vastausta on vaikea löytää. Oletus tällä hetkellä on kuitenkin sukupuolivalinta ja hyötyjen ja haittojen tasapaino. Samalla kun ihmisten älykkyys ja kahdella jalalla kulkeminen kehittyi, on mahdollista, että karvojen tarve ja hyödyllisyys väheni. Yksi haitta karvoista on se, että ulkoisia loisia (kuten punkkeja) on vaikea havaita. Koska ihmiset elävät ryhmissä, ulkoloiset on helppo havaita paljaalta iholta. Kuten useimmat näyttävät piirteet (esim. riikinkukon hienot höyhenet ja peuran sarvet), se, että karvoja löytyy tietyiltä alueilta todennäköisesti liittyy seksuaaliseen valintaan. Ajatus on, että naiset valitsivat pareja, joilla on karvainen rinta ja pitkät, hyväkuntoiset hiukset, joten nämä piirteet yleistyivät ajan mittaan.

Masariinit

Tein eilen masariineja kotona. Kaupassa ei ollut mantelimassaa, mutta marsipaani tuntui toimivan yhtä hyvin. Sisältä leivokset oli vähän turhan nestemäisiä, mutta ne on silti järjettömän herkullisia ja yllättävän helppotekoisia.

Viimeinen lukukausi

Tässä on tämän lukukauden aikatauluni. Laitan taas samoin kuin syksyllä, eli liitän tähän kurssin kuvauksen, joka löytyy netistä.

BIOL 202 - Genetics (Genetiikka)
Introduction to basic principles, and to modern advances, problems and applications in the genetics of higher and lower organisms with examples representative of the biological sciences.
Tämä kurssi on keskustassa, mutta koska se on niin aikaisin aamulla, tulen todennäköisesti katsomaan suurimman osan luennoista kotona (etenkin kun ulkona on kylmä ja sataa lunta).

FDSC 230 - Organic Chemistry (Orgaaninen Kemia)
Atomic and molecular structure, modern concepts of bonding, overview of functional groups, conformational analysis, stereochemistry, mechanisms and reactions of aliphatic compounds.Vaikka aikataulussa lukee, että maanantaisin on labra, tulemme oikeasti olemaan laboratoriossa vain kolmisen kertaa. Ei kamalan hauska kurssi, mutta proffa on oikeasti hyvä ja orgaaninen kemia on hyödyllinen jatko-opintoja ajatellen.

ANSC 451 - Dairy and Beef Production Management (Maidon ja Naudan Tuotanto??)
Overview of the Canadian Dairy and Beef industries with emphasis on products, environment, management systems, reproductive technologies, health, genetic improvement, automation, information recording and use of housing facilities and equipment. Field trips to dairy and beef farms as well as processing units included for illustration and application of concepts.Kurssin nimeä en oikein osannut kääntää, mutta joka tapauksessa opimme lehmistä, maidosta, ja naudasta sitä sun tätä. Vaikuttaa todella mielenkiintoiselta, ja odotan innolla etenkin vierailuja maito- ja nautatiloille.

WILD 350 - Mammalogy (Mammalogia)

This course focuses on the evolution, classification, ecology and behaviour of mammals and relations between humans and mammals. Also structure, systematics and identification of local and world mammals, as well as field methods will be emphasized.Wikipedian mukaan mammalogia on oikeasti suomenkielinen sana, joka tarkoittaa siis eläintieteen osaa, joka tutkii nisäkkäitä. Kuulostaa minusta ihan kiinnostavalta kurssilta, ja siihen kuuluu vuorokauden retki, jolla tutkitaan eläinten jälkiä lumessa. Tai jotain muuta yhtä jännittävää.

Takaisin Ste. Annessa

Viikko Torontossa oli todella mukava, kuten oli loma Suomessakin. Kävimme syömässä ja kaupungilla pari kertaa, lähinnä vaan oleskeltiin ja tavattiin Miken kavereita. Lähdimme tänään kahdentoista maissa ja ajoimme viiden tunnin matkan tänne upeassa säässä. Tavallaan ihan kiva olla taas täällä, mutta tämä on viimeinen lukukausi, joka on vähän stressaavaa. Kurssien pitäisi kuitenkin olla helpompia kuin viime lukukautena, mutten ole vielä ihan varma mitä tulen ottamaan (riippuu siitä, otanko genetiikan kurssin keskustan kampuksella vai täällä). Koulu alkaa huomenna, jonka jälkeen seuraavat 4 kuukautta tulee menemään hurjan nopeasti.

Laitan blogiin tekstin kursseista kunhan selvitän aikatauluni.

2012

Hauskaa uutta vuotta Torontosta! Saavuin tänne kuuden maissa eilen illalla mukavan matkan jälkeen. Nukuin suurimman osan ajasta lennoilla, jotta jaksaisin olla ainakin keksiyöhön asti hereillä. Söimme Miken perheen kanssa päivällisen, ja menimme sen jälkeen Miken kaverin luo, jossa pelasimme pelejä ja vietimme aika rauhallisen ja mukavan illan. Toivottavasti 2012 alkoi mukavasti. Terveisiä!