Ei sittenkään niin kiva lauantai

Eilen piti olla tosi hauska päivä. Tarkoituksena oli mennä University of Guelphiin eläinlääkiksen avoimiin oviin klo 13-16. Yliopisto on puolessavälissä Ajaxia ja Miken työpaikkaa, joten ajattelin, että vien Miken töihin, vietän laiskan aamun ja suuntaan sen jälkeen Guelphiin. Mike aloitti työt maanantaina, ja joutui heti ensimmäisellä viikolla lauantainakin töihin. Vein siis Miken aamulla klo 7 töihin, löysin läheltä aamiaispaikan, jossa söin pannukakkuja ja join kahvia samalla kuin luin sairauksista, joista oltiin tällä viikolla puhuttu töissä. Istuskelin kahvilassa pari tuntia, jonka jälkeen suuntasin lähellä olevaan kauppakeskukseen. Kävelin kauppakeskuksen läpi pari kertaa, etsin joululahjoja, ja seurasin ihmismäärän kasvua aamun mittaan. Lounaan jälkeen kävin vessassa, mutta melkein heti kun astuin vessasta ulos, huomasin että olin jättänyt puhelimen lavuaarin viereen. Vaikka oli ehtinyt kulua vasta alle minuutti, joku oli ehtinyt varastaa mun puhelimen. Ottaen huomioon, että olin jättänyt kameran lentokoneeseen vasta pari kuukautta sitten, ei olisi voinut olla paljon typerämpi olo. Valitettavasti mun tuuri ei ole yhtä hyvä kuin toisten, eikä kukaan palauttanut puhelinta kauppakeskuksen lost and foundiin. Sen jälkeen en tietenkään voinut mennä Guelphiin, koska 1) en ole koskaan ollut siellä, enkä todellakaan osaa reittiä ilman GPS:n apua, ja 2) vaikka tietäisin missä olen, en enää uskalla ajaa ilman puhelinta, siltä varalta että jotain sattuu matkan varrella. Tämä ehdottomasti pilasi päivän, mutta olisihan huonomminkin voinut käydä. Onneksi olin vielä lähellä Miken töitä ja osasin reitin sinne takaisin, ja tavallaan on onni, että puhelin on ehtinyt tippua arvossa aika paljon Windows 8 puhelimien tultua myyntiin, joten rahassa menetys ei ollut mieletön. Silti menetin kivan päivän ja nyt joudun hankkimaan uuden kännykän.