torstai 6. syyskuuta 2012
Päivä kaupungilla
Sain selvitettyä, että voin käydä Torontossa Suomen kunniakonsulaatissa hakemassa käännöksen suomalaisesta ajokortista, jotta voin saada paikallisen kortin käymällä pelkän ajokokeen. Menimme siis eilen aamulla sitä varten keskustaan, ja vietettiin loppupäivä kaupungilla käpeksien. Se käännöksen hakeminen hoitui nopeasti ja helposti, kesti ehkä 20min. Sen jälkeen laitoin Sports Trackerin päälle, mutten tajunnut, että se sammuu ja koko workout katoaa jos avaa puhelimessa liian monta sovellusta. Pysähdyttiin syömään 10km kävelyn jälkeen, jolloin kävelyreitti katosi puhelimesta. Täältä näkee loput 2,45km, josta ei ole kovinkaan paljon hyötyä. Jos kiinnostaa, voi kuitenkin zoomata ulos ja tutkia Toronton karttaa. Suomen konsulaatti on Bloor St. ja Bay St. kulmassa, kävelimme eilen sieltä yliopiston poikki alas Queen Streetille, ja sieltä suosittuun California Sandwichesiin, josta saa valtavia italialaisia sämpylöitä. Sen jälkeen käveltiin vielä 45min ja hypättiin metroon, joka vei kaupungin laitaan, jonne oltiin jätetty auto parkkiin. Vartin metromatkan jälkeen vielä puolen tunnin ajo Ajaxiin kotiin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Hauska tuo sinun karttasi, siinä oli hieman kiemurreltu mutta aika tynkä reitti. Paljon tulee sielläkin käveltyä, kiva jos kaupunki on sellainen että voi kävellä. Niin kauan kun ei ole työtä on hyvä liikkua ja tutustua ympäristöön. Jossain vaiheessa se vapaaehtoistyö on varmaan järkevä aloittaa. Sitä kautta voi löytyä vakityökin vuodeksi.
Tuo teidän reittinne näyttää tosiaan siltä, että olisitte käyneet ennen sitä pitkällä lounaalla, mutta ei se ole mitään verrattuna minun viime viikonlopun kävelyyn Hongkongissa: http://www.sports-tracker.com/#/workout/kaukomi/bs00bdsv57i1gd7d
Kulta pupunen,
Nyt vasta huomasin , että olit huikean ansiokkaasti kirjoitellut meille. Ihanaa, että sinun elämänasenteesi on niin tasainen ja stressaamaton - sitä että jokainen päivä on uuden elämän ja uusien mahdollisuuksien alku. Ja se, että todella ajattelette Suomea mahdollisena kotimaana sitten joskus, kun se tilanteeseen sopii, on mielestäni hirmu onnellista. - Vaikka tässä maassa ovat monet asiat ihan påin honkiin ja raivostuttavia. - Minä olen vähän kurjassa kunnossa, mutta niinhän vanhuus kuuluu ollakin ja laahauduin Ankan. Leenan ja Lauran kanssa teatteriin sentään. Ja nyt sitä saapi katua. Nipsu on siivojaperheelläni hoidossa, kun en saa kävellä. Halaukset teille!
Lähetä kommentti