Ajokortti

Ajokortin saaminen ei ole mitään ihan helppoa hommaa! Kaksi vuotta sitten aloitin kesällä autokoulun, johon kuului teoriatunteja, ajon opetusta, liukasradalla harjoittelua, papereiden täyttelyä ja lähettelyä... Oltiin varoitettu, että poliisilla kestää aika kauan käsitellä hakemuksia, ja niin kestikin, enkä saanut korttia kesän aikana. Sen takia piti tulla Suomeen käymään lokakuussa jotta pääsisin ajokokeeseen, joka meni lopulta ihan hyvin ja sain väliaikasen ajoluvan - siis paperilapun jossa luki että olen oikeutettu ajamaan. Jouluna sain sitten varsinaisen kortin.

Se ei kuitenkaan riitä, vaan kahden vuoden sisällä on suoritettava 2. vaihe, jotta saa pysyvän kortin. Tähän kuuluu pimeäajo, ajon arviointi ja rataharjoittelu.

Toissapäivänä kävin siis pimeäajossa, joka tapahtuu simulaattorilla autokoulussa. Ensin on harjoituksia, joissa opitaan mitä ja miten valoja kuuluu käyttää pimeällä jos on ohittamassa, ohitettavana, pysähtymässä, jne. Ne eivät menneet kovinkaan hyvin - osuin pariin peuraan ja ihmiseen, enkä aina totellut annettuja ohjeita. Syytän kuitenkin simulaattoria, joka oli mielestäni aika vaikea ajettava. Se ei tunnu yhtään oikealta autolta, en aina ehtinyt katsoa mitä ohjeissa kerrottiin, vaihteiden käyttö stressasi, ja mulle oli jotenkin haastavaa se simuloitu ympäristö. Oikeassa autossa ja oikeassa maailmassa luulisin osaavani paremmin... Lopulta rupesi kuitenkin sujumaan ja arvioitu osuus meni ihan hyvin.

Eilen oli sitten arvioiva ajo, joka piti suorittaa autokoulun manuaalivaihteisella autolla. Olin tästä suorastaan kauhuissani, etenkin kun sain tietää, että oikeastaan olisi voinut käyttää omaa automaattivaihteista, tai varata ajan Kamppiin. Sen takia päätin käydä lainaamassa Ukin autoa, jotta saisin kokeilla muistanko edes miten manuaali auto toimii. Muistin kyllä jotenkutin, mutta jännitin silti kamalasti. Opettaja kuitenkin rauhoitteli minua ja kertoi ettei kyseessä ole mikään koe, ja yritetään välttää ruuhkaisimpia paikkoja. Kaikki sujui kuitenkin tosi hyvin, oikeastaan paremminkin kuin koskaan ajotunneilla tai edes ajokokeessa.

Tämän jälkeen lähdin perheen omalla Lexuksella ajelemaan Vantaalle, jossa tapahtuu rataharjoittelut. Aluksi oli pari tuntia opettajan juttuja, ja selitettiin mitä päivällä tullaan tekemään. Sen jälkeen kaikki minä ja loput oppilaat (meitä oli 24) lähdettiin kukin omassa autossa liukkaalle radalle, jossa meidät oli jaettu neljään ryhmään. Jokainen sai radiopuhelimen, josta tuli ohjeita. Ensin ajettiin eri nopeuksilla jyrkkään käännökseen ja koitettiin jarruttaa mahdollisimman pian osumatta tötteröihin. Lexus suoriutui tästä aika huonosti, aluksi sitä paitsi hätäännyin sen piippailuista ja jarrujen ääntelystä, ja ylikompensoin kääntämällä rattia turhan paljon. Kun vauhti oli alle 30km/h, auto oli jotenkin hallittavissa. Muissa harjoituksissa sujui paljon paremmin, ja tuli huomattua kuinka suuri ero on kun vauhtia tiputtaa edes pikkasen, ja että hallittavuus on oikeastaan parempi kun ei edes yritä käyttää jarruja. Parin tunnin harjoitusten jälkeen meille vielä esitettiin kuinka suuri ero jarrutusmatkassa on kun tulee äkkipysähdykseen 40km/h verrattuna 50km/h. Jälkimmäisessä jalankulkija kuoli. Sen jälkeen jatkettiin opetusta sisälle, missä kerrattiin lisää näitä jarrutusjuttuja ja mitä pitää tehdä erilaisissa tilanteissa. Lopuksi vielä kaksi ihmistä sai testata miltä törmäys tuntuu jos auto liikkuu pelkkää kävelyvauhtia - ei näyttänyt ihan mukavalta, puhumattakaan miltä tuntuisi jos liikkuisi autovauhtia... Viimeisessä huoneessa oli auto, joka kiersi akselilla ylösalaisin, jotta sai kokeilla miltä tuntuu olla katollaan olevassa autossa ja miten sieltä ryömitään ulos. Tästä olin kuullut ja tiesin haluavani kokeilla, ja onneksi suomalaiset ovat kunnon tuppisuita niin ei ollut vaikeata päästä vapaaehtoiseksi.

Etenkin tästä ratajutusta oli minusta aika paljonkin hyötyä, ja olisi ihan hyvä kaikille auton omistajille päästä testailemaan oman auton hallittavuutta ja jarruja kontrolloidussa ympäristössä. Sitä paitsi se oli aika hauskaa. No nyt on vihdoin nuo kaikki suoritettuna ja olen saanut lapun, joka pitää vielä viedä poliisille. Sen jälkeen kai vihdoin saan sen lopullisen ajokortin.